Loppukesän hehkeyttä ja makuja

 

Vai taitaa olla jo syksy sentään? Aika kesäiseltä tuntuu kuitenkin yhä edelleen. Tämä on parasta aikaa.

Palsternakka ja käsi-ihottumani

Tekee mieli kirjoittaa vähän tästä kurimuksesta mihin jouduin.

Sain noin tuhat näppyä sormiin ja ranteisiin ja kutina oli karmea.

Ei ihan heti helpottanutkaan. Kyypakkauksen kortisoni ja vahvemmat kortisonivoiteet alkoi vihdoin auttaa.

No mistä se tuli? Arvatenkin kasveista ja ehkä ainakin osasyynä oli palsternakka jota kiskoin harvennellen kas paljain käsin. Olin heti huuhdellut kädet mutta ei se sitten tainnut hyödyttää.

Muitakin kasveja olin käpälöinyt ilman hanskoja, mm. tehnyt kukkakimppuja.

No mitä tästä opittiin? Että ei ilman hanskoja enää koskaan mitään kasvimaalla.

Pari viikkoa ja arvet ovat paranemassa, huoh, vihdoin.

Kävin jo uimassakin taas, merivesi on 18-asteista.

Hyvää viikkoa!

Suomen luonnon päivä

 Hyvää Suomen luonnon päivää!

Sitä pitänee juhlistaa lähtemällä luontoon...

Kukkia, kukkia

Teehen, salaattiin, kakunkoristeeksi, jalkakylpyyn..

Kimalaisiakin riittää. Mutta myös ampiaisia. Onni on jos ampiainen ei osu suuhun tai silmään. Kannattaa olla rauhallisena.

Mutta kukkien aika, se on nyt, nyt, nyt. Kuten marjojenkin...

🌸🌸🌸

Kurpitsojen vuoro

 No se on mulla tullut nyt näköjään perinteeksi tämä koronan sairastaminen heinäkuun lopulla, en sano että heinäkuun lopulta alkaen, vaikka niin viime vuonna tapahtuikin.Minä meinaan nimittäin parantua tästä nyt nopeammin.

Ihan kuin ei flunssassa ja plantaarifaskiitissa ja lonkkatulehduksessa olisi ollut tarpeeksi tälle kesälle. Ei sitten vaan ollut.

No kun kuume on laskenut niin sitä on mukava lueskella ja kuunnella vaikka radiokuunnelmia; kuten nyt vaikka Vesa-Matti Loirin tarinaa.

Mutta asiaan. En ole päässyt palstoille tietenkään. Mutta olen saanut sieltä kuvia silloin tällöin ja tässäpä komeilee sopivaksi kasvanut kesäkurpitsa. Nyt se kurpitsa -aika alkaa. 

Oolalaa jos olen kevätihminen ja alkukesän tykkääjä niin olen kyllä myös loppukesän nauttija.

Siis kun kaikkialla tuoksua -sitten kun taas munkin nenään tuoksuu meinaan-  yrtit, kesäkurpitsat samettiruusut ja kehäkukat, vadelmat, maan tuoksu ja se kesätuulen tuoksu omanlainen.

Ja hengitän sitä, että on tullut tällaista ihmeellistä kaikkea, mitä maa kasvattaa meille kuolevaisille.

Näitä ihanuuksia sitten syödään ja loput kasvinosat silppuillaan maahan ravinnoksi, myöhemmin syksyllä käännetään ja valmistellaan palstat talveksi. Siihen on toki vielä aikaa...

🐌🐌🐌

Niin paljon vitsauksia meillä on ollut. Siis tämä pandemia-aika on kyllä kestänyt ihan tähän saakka, en tiedä tämän hetken lukuja mutta aika monella on ollut korona ja aika paha ainakin vielä viime aikoina.

Nyt sitten kaikenlaiset muut vitsaukset ja tuo lintuinfluenssa kuulostaa kyllä aika ikävältä; että luonnon lintuja kuolee niin paljon.

Ilmasto ja maastopalot.. no Suomi on kyllä aika Lintukoto ja voi siksi olisikin tärkeää että täällä vallitsisi myös rakkaus ja suvaitsevaisuus toinen toisiamme kohtaan, huolenpito, hyväksyminen ja riippumatta siitä vaikka minkä värinen ihminen on.

Minulla on joskus ollu mustia sievikkejä, ne olivat erikoisen kauniita ja sitten ollut mustia tulppaaneja myös, erikoisen upeita nekin. 

Ihan niin kuin mustat ihmisetkin ovat usein komeita ja ylväitä.

🐆🐆🐆

Lisää kurpitsoja odotellessa ja niitä kurpitsasäitäkin, ne on ihmisellekin sopivia.

Pysykää terveinä!💜

Peruna on parasta

Annabella -peruna on parasta sydämenmuotoisena 💜

Iloko vaikeaa

 

Oi kasvua! Kauneutta maiseman, runsautta salaatin ja retiisipenkin, tuoksuja mintun ja mustaherukan, neilikan ja ruusun.

Jos nyt jänö jotakin kymmenyksiään napsiikin, napsikoon pois.

Pölyttäjiä on ollut, mutta ei mitenkään paljoa.  

Jostakin syystä samettiruusuni hidastelevat kovin tänä vuonna. Kukkivat kukat ovat aina tärkeitä kasvimailla. Onneksi on muutakin kuin samettikukkaa.

Iloko vaikeaa? 

   

  

 Ps. Kuvassa komeilee ystävän palsta.