Vuosi ja -kymmenluku vaihtuu..

Parhainta uutta vuotta!






💗💗💗

Mistä tietää että on joulu

Niin tyyni lämmin sää. Metsän vihreä sammal on kaunista. Silmä lepää tässä luonnossa. Jaha, jo on pajunkissojakin.-Niitä on kyllä useinkin joulukuussa.


Viime päivinä on ollut paljon mustarastaita laulamassa. Minusta laulu on lyhyempää eikä niin helisevää kuin keväisin. Tänään yksittäinen mustarastas lauloi kuitenkin oikein pitkän sävelmän, keväistä muistuttavan.



Mistä tiedän, että on joulu? Ehkä tuosta kynttilälyhdystä, joka on asetettu hiekkarannan hiekkaan ja joka siinä loistaa kuin majakka. Nopeasti pimenevästä illasta ja talojen parvekkeiden valaistuista kuusista. Rauhasta, joka jollain lailla on.









👐

👐

👐

Näin pääsimme jouluun

Sadepäivänä on mukava mennä kukkakauppaan. Siellä sopii ihailla väriloistoa, jouluista tunnelmaa ja tarkastella myös hintoja miettien, mitä sitä ostaisi jouluksi.

Tulppaaniruukut oli ihania.
Päädyn kuitenkin että ostan Lidlistä hyviä hyasintteja ja tuunaan ne kauniisiin ruukkuihin sammalta ja varpuja seuranaan..

Ehkä poikkean vielä aatonaattona ja ostan jotakin tuoretta kukkaa joulupöytään, kukaties.


Tihkusade ulkona, puut taipuvat tuulessa ja hämärä laskeutuu jo varhain iltapäivällä. Näin jatkuu tämä joulukuu..

Miten aika kuluukaan! Ja miten paljon kaikkea on tässä syksyssä ollutkaan! Palsta ja metsä on antaneet minulle voimaa.


Ja kaunistuvaa luvassa.. kohta jälleen aurinko valaisee maiseman
ja jos ei niin ainakin kynttilät, valaistut kuuset sen tekevät!

Hyvää joulunaikaa kaikille palstablogiani lukeville ja kommentoiville!

 



💓
💓
💓
💓

Kierrätettyjä kukkasia

Hävikkikukkakauppa on nyt perustettu Lähteelle, ks Lapinlahden lähde.

Käykää vaikka katsomassa!

Kaikenlaista kivaa

Enkelinsiipi

Viherkasveista on suurta iloa kasvattajalleen. Kasvit kyllä tekevät hyvää huoneilmalle, vaikka muutakin on väitetty. Jos olet aloitteleva harrastaja tai sitten jo konkarikin, hyvä vertaisryhmä kasvinkasvattajalle löytyy täältä:Huonekasvit

Miten tämä sitten liittyy sentin venyttämiseen? Sitenkin, että on aika edullinen harrastus ja kun edistyy, voi pieniä pistokkaita laittaa vaikka myyntiin ja harrastus alkaa tuottaa takaisin.



Lue lisää: Huonekasvit harrastuksena






Tämä blogiposaus on julkaistu aiemmin blogissani sentinvenyttaminen

Musta multa tuoksuu vielä

Multa ja lahoavat lehdet tuoksuvat ja tämä pieni pläntti taivaan alla, koko kesän ja syksyn hoidettu, vaalittu kasveja ja syöty marja-, vihannes- ja perunaherkkusia..

on nyt siirtymässä talviunille. Näin se nyt on.

Palsternakkaa nostettu nyt suurin osa. Maa-artisokkia saa jäädäkin maahan, en oikein kestä syödä nyt sitä lajia.. ja keväällä sitä voi yhtä lailla nostaa.

Palstalla, maan päällä, sisimpääni kasvaa voimaa ja kestän tulevat haasteet.    

Kun on joskus raskasta, otan mielikuvamapistani esille kuvan palstan musta multa.

Samasta mullasta, mihin nyt tapahtuu lahoamista, nousee keväällä uusi kasvu, uusista tai jo kylvetyistä siemenistä.

Ollut maatuu. Enkä sitä ymmärräkään, millä kaikilla tavoin se ravitseekaan uutta.

Kuin karhu keväässä

Saako metsämielen kun on kylmää ja lunta satelee..

Kun kallion reuna on liukas sateesta ja on hämärää, sumppuista?

Kun kulkee eteenpäin kuitenkin... uusille poluille, sieltä se nousee metsämieli -

vallaten sieluni.

Uusia värejä ovat nyt ruskean sävyt monet, vielä hehkuvaa kuin aurinko keltaista, ja kirkasta vihreää sammaleessa, aiemmin peitossa ollutta.

Miten kotia kaipaava löydän aina kotoisimman kodin metsähetkissäni.

Palatessa olen sisältä asti raikastunut, en juuri piittaa murheista mitä oli.

Sitä on olennainen. Metsä kuin palsta - on olennainen elämän, niin, jokin sydänkammio.

Siellä oma sydämeni vahvistuu kuin karhu keväässä.

 

Kun kuu taas vaihtuu

Katselen lintuja ikkunastani. Niitä on kokonaisia parvia. Linnut pyrähtelevät, asettuvat puun latvaan ja pyörähtävät pian jälleen lentoon.


Lehdet ovat varisseet nyt. Niin erilainen maisema kuin vaikka viikko sitten.

Pihlajanmarjat hehkuvat punaisina, ne ovat nyt estradilla.


Sade vihmoo suoraan alas.


Niin monta muistoa tästä ajanjaksosta, loka- marraskuun vaihteesta,
joka on jollain lailla merkittävä, siirtyminen syksyisimpään syksyyn.

Väri-ilotulituksesta, upeista maisemista ruskean ja harmaan eri sävyihin.

Merkittäväksi tämän tekee, kun taitekohdassa ratkaistaan tulevan 'värit'.. Onko se lannistuminen, vai onko se kypsyminen olemaan jollain lailla eri lailla.

Lehdon lokakuista lumoa

Lumoudun luonnosta lokakuussakin. Eihän tämä mikään loka-kuu, vaan on lehti-kuu ..tai loisto-kuu.


Kun katselin hiirenkorvia – puolisen vuotta sitten- haltioituneena kauneudesta, herkkyydestä, uusista aluista.. niin, eihän siitä ole edes kauaa..

niin nyt ehkä, ehkä haltioidun vielä enemmän tästä väri-ilotulituksesta.

Näin minua hemmotellaan, taidenäyttelyllä kaikkialla ympärilläni:)



Ja kun puiden rungot paljastuvat jälleen, ihailen niiden muotoja, harmoniaa ja seesteyttä.

Silmät lepäävät sitten niissä.

Metsän herkkusia

Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt!

Yllätyin kun montaa sientä ei löytynytkään..

Yllätyin monista hyvänmakuisista mustikoista ja puolukoista. Niitä oli mukava maistella kulkiessa, sammalpeitto alla, havunoksat yllä, metsänpeitossa.

Palatessa oli mukanani metsämieli.  Siitä saa nyt riittää huomisellekin!

Tämä voittaa Triplikset ja muut ou jee..

Ruska 2019

Mitä tietää tämä ruska?

Lumista talvea?

Hyvää satoa ensi vuodelle?

Tiesi mitä vain, niin kaunis se on ollut, on vieläkin, hetken tämän.

Otetaan väreistä voimaa, säilötään se sieluumme ja nautitaan siitä pieninä annoksina pimeinä kuukausina, kuin omenamarmeladia paahtoleivän päällä.

Onhan mielikuvat, valokuvat ja muistot syksyisten retkien. Ne eivät katoa vaikka tään syksyn ruska taas pian katoaakin:)

Krookuksiakin syksyllä

Valoa väreistä

Väriloisto lokakuun
on vielä edessämme..

Muutamia vaahteroita on jo hehkuvan punaisissa ja oransseissa sävyissään,  moni muu puu ei vielä ole ehtinyt tähän vaiheeseen.

Maassa saattaa nyt löytyä näitä syyskrookuksia jotka tuovat oman panoksensa väri-ilotulitukseen.

Tämä kuva on Annalan puutarhasta.

Päivän saalista

Kävin poimimassa varmaan tämän syksyn viimeisen kurpitsan, viimeiset porkkanat ja nauriit sekä paljon kukkia.

Loppuja kukkia koitin peitellä hallalta suojaan. En tie tuleeko se halla vielä mutta niin, joskushan se tulee, eikä kaikkia kukkia haluaisi menettää kerralla.

Lemmikit ja unikot ovat alkaneet tehdä uusia nuppuja. Krassejakin, niitä salaattiherkkujani riittää.

Olipa ihana olla hetki palstalla, vaikka ei ihan lämmintä enää ollutkaan.

Muuttolinnut, sade ja paiste

.. mut talven poistuneen kun täältä näätte

..niin palatkaa!

Linnut nimittäin.

Tein kävelyn läpi syksyisten niin vaihtelevien maisemien. Välillä paistoi aurinko, välillä satoi oikein kunnon kuuron.

Pilvet kulkivat. Ja aurinko niin lämpöinen, sitten taas ei...

Syksyn elämyksellisyys. On enemmänkin kuin kesän. On niin paljon läsnä. On mennyt kesäkin, näissä pihlajanmarjoissa ja heinän kukinnoissa.

Hiekassa jäljet myöhäisen uimarin.

Ilo sydämessäni kuin salaa hiipinyt kun oli oikea hetki enkä huomannut:)

                                                                      

Jos tämä tässä on sitä syksyä, niin ei se enää huoleta yhtään.



Kauniita päiviä läpi sadeverhon!

Syksyn hetkiä

Kiva pieni pallo on amppariestin parvekkeelle keväällä.
- Auttaako vai ei?

Tee ite parempi, sanoisi Jope.

Minä sain tän lahjaksi ja tää on suloinen. Käy se hyvin stressipallonakin!

Kevättä odotellessa siis...

↔↔↔

Syksy saa mut ei se saa.. lannistaa.  Mitä hassumpaa keksii sitä parempi. Yksi ideani on käydä vielä uimassa luonnonvesissä. Eilen olin meressä, ja kyllä virkisti. Loppuviikolla on tarkoitus pulahtaa vielä järveen.. ainahan saa haaveilla!

↔↔↔

Olen saanut niin paljon kesävirkistystä että en oikeastaan kauheasti katsele taaksepäin, vaan enempi eteen. Luonto menee hetken vielä parempaan päin, kohti värikylläisintä syysaikaa. Sitten ovat värit vähemmässä.

Moni sanoo pelkäävänsä talvea. Niin minäkin. En haluaisi talvea. Ja kuitenkin aika kulkee vinhaa vauhtia sitä kohti. On keksittävä jotakin. Keinoja selviytyä.

Yksi keino on lukeminen.  Vaipua lukumaailmoihin, iltaisin. Miten rikasta on voida lukea, oppia, viisastua. Seikkailla mielikuvitusmaailmoissa ja nauraa hauskalle.

🌂🏮🎃🎉


Lue syksyn tullen (kun palstakuulumiset vähenevät) myös blogiani sentinvenyttaminen.blogspot.com

Syysvärejä palstalla

Samettiruusut niin suloiset ovat malleina
pensaille joilla lehdet pian yhtä punaiset.

Annalassa

Olipa kiva käydä Annalassa, ja Helsingin syntysijoilla siinä samalla. Sinne Vanhaankaupunkiinhan Helsinki alunperin 1500-luvulla perustettiin!


Annalan puutarha on näkemisen arvoinen, siksi olenkin niin iloinen, että tuli tehtyä retki sinne yhtenä kesäisenä sunnuntaina. Kukat loistossaan, yrtit, hyötykasvit, niin monipuolista! Pieni ponikin oli laitumellaan.

Annalaa hallinnoi Hyötykasviyhdistys ry ja yhdistyksen päämajakin sijaitseekin Annalassa. Cafe Anneberg on suloinen pieni kahvila, lankkulattioineen - puutalohan se on kokonaisuudessaankin - kauniine viherkasveineen ja herkullisine leipomuksineen.

Harvoin ostan mitään koskaan mistään, mutta kyllähän piti banaanikakkua maistaa! Nam!

Nyt osaan reitin Annalaan, mahdoinkohan löytää uuden lempparipuistoni!?


Ihanan lämpimän elokuun hyviä tai parhaita päiviä kaikille!


Lue lisää:

Hyötykasviyhdistys

Alku ja juuri -puoti

Palstasatoa tänään

Palstalta saa nyt papuja; niitä on poimittu litroittain, verrattain pienestä papupenkistä. Syöty ja pakastettu.

Lehtikaalia pakastan myös, pieneksi paloiteltuna pusseissa; niitä voi ripotella ruokiin vielä jäisinä ja murennellen, helppoa!

Kurkkusaalis onkin pieni; oli paljon kukkia, mutta eipä niistä monesta kurkkua tullutkaan.

Punasipulit nostettiin. Valkosipulitkin pitäisi jo.

Nauriita syön silloin tällöin, ovat niin hyviä että syön raakana, kuten monia muitakin vihanneksia ja marjoja.

Nauriistahan saa myös maukkaita naurislettuja. Ohessa
yksi naurislettujen resepti.

Yllä kukkiva retiisi. Kukkia voi käyttää salaateissa koristeena.

Oikealla valkosipuli, joka on tehnyt melkoisen kukinnon, taitaa siemenetkin jo alkaa itää!
Näitä siemeniä voi laittaa kasvamaan, ensi vuonna niistä saa kynnenkokoisen sipulin, seuravana kokonaisen valkosipulin:)
Näitä minikynsiä voi ripotella myös sataattiin ja lämpimiin ruokiin, niissä on ytyä kuin itse valkosipulissakin.

Tästä voit lukea lisää valkosipulitietoa.


Ohessa siementilli, eli tästä tulen myöhemmin keräämään siemenet.

Kun sataa vettä

Olen syönyt marjoja, kukkia ja maistanut kukkien mettä.

Olen kulkenut keskellä vihreyden ja
elänyt päivää auringon..

Nyt sataa vettä. 

 

Tänään säilön ja pakastan,
marjoi, kukkii ja muistoja,
 

niitä, mitä rakastan.

           😍

Muutoksessa

Kaikki muuttuu. Yhä uusia vihanneksia valmistuu ja kypsyy. Osa kukista on kukintansa kukkinut, mutta osa vielä jatkaa kukkimista. Marja-aika alkaa olla lopuillaan.

Maisema muuttuu. Värit, muodot ja rakenne. Säätila vaihtuu toiseen, jossain vaiheessa kylmyys alkaa olla tavallisempaa kuin lämpö.

Muutos kasvimaalla ja ympäristössä, vuodenajassa, muutos minussakin.

Kiitoksella olleesta, ja uteliaisuudella tulevaa vastaan. On tämän hetken kaksijakoinen olo.

Se konkretisoituu kun teen eväsleivät, päällään lehtikaalit ja sallatit, ja lähden matkalle, elämän uusiin, pieniin suuriin haasteisiin.

Aika kukkakimppuin

Jälleen on aika, kun kokoan pieniä kukkakimppuja ja jaan niitä. Tämä on sitä, mihin en kyllästy milloinkaan. Värien ja muotojen yhdistely ja niin helpolla saa kaunista.
Nämä samettiruusut kylvin huhtikuussa pieniin taimiastioihin. Nyt ne ovat tässä. Ja niitähän on paljon!



Kehäkukka on parhaimmillaan sekin.

Monet yrtit tuovat tuoksunsa kimppuihin, ja perennat, siniset, valkoiset, sopivat ihanasti oranssin kanssa yhteen.

Elokuukin on kukkain aikaa, eikähän se tähänkään vielä lopu...

 

Millaisetkohan ovatkaan säät seuraavaksi.

Ainakin toivon että sulokukkaisia säilyisi maassa vielä pitkälle lokakuuhun.




Kimppu Sinulle, lukijani!

Yrttejä viljelypalstalla

Yrtit 

ovat olleet syötävissä keväästä saakka. Mikä milloinkin.  Nyt ovat kauniissa kukassaan mäkimeirami ja  iisoppi ja mehiläisillä käy aikamoinen kuhina niissä! Ruohosipulit jo ehtivätkin kukkia ja tekevät nyt siemeniä.

Käytän näitä kukkiviakin mausteena ruokiin, samoin kuin koristeena ja kukkakimpuissakin.

Lipstikkaa 

olen kuivannut talven varalle. Sitten se alkoikin kuivua melkein pystyyn jo maassa ja leikkasinkin sen alas.. Nyt tekee taas uutta vartta ja lehteä.

Tilli on menestynyt -ei niin hyvin. Tillin juurelta löytyy muurahaisia ja sitten sen suhteen on ollut usein pulma, että pitääkö vai ei kastella.

Persilja sen sijaan on kovassa vauhdissa. Olen jo pakastanutkin sitä muutaman satsin.

Salviaakin löytyy. Mitens se oli, tuleeko salviasta hyvää teetä... niin se taisi olla, en vain vielä ole kokeillut, mutta kokeilen.

Timjami

on suloinen yrtti ja sitä saisi olla paljon enemmän! Timjami on herkkuani.

Minttua 

on maassa nyt kolmea lajia; ensinnäkin piparminttu. 

Toiseksi sain Lähteeltä alkukesästä suklaamintun taimen. Suklaaminttu tuoksuu voimakkaasti After Eight -konvehdilta, se on aivan hämmästyttävää. - Sitä nyt tuoksuttelen ja ihmettelen, mitä siitä tekisin sitten kun se kasvaa. 

Naapurille taitoin pienen oksan ja laittoi sen veteen juurtumaan, niin ihastui suklaaminttuun hänkin.

Muuten teen mintusta tavallisimmin teetä, niin tuoreista kuin kuivatuista mintuista. - Tämä kuvassa oleva minttu on itsekseen palstalle tullut, rantaminttu tai jokin sen muunnelma.

Suojauksesta

Yrttejä tosiaan eivät jänöt ja peurat tai muutkaan tuholaiset useinkaan verota. Persilja ja tilli ovat kyllä vaaravyöhykkeessä. Ne pitää suojata; häkillä, verkolla ja hajuhaitoillakin; kuten istuttamalla lähelle kehäkukkaa ja samettiruusua.

Basilika on suojattava niin ikään, sehän on aika arka tuholaisille muutenkin.

Onpahan tätä yrttiä aika moniaista.
Olen haaveillut muuten pitkään laventelista,
mutta en ole saanut sitä toistaiseksi vielä hankittua...ehkäpä sitten ensi kesänä.

Yrttejä kelpaa käyttää, ne tuovat väriä, makua ja monenlaista terveysvaikutusta ruokiin.

Kun käyttää yrttejä tuoreena ja kuivattuna, eikä esim. puristeina, pillereinä, niin niiden liikakäytöstä ei ole vaaraa. Yrteistä voit lukea lisää vaikka tästä.

(Kuvat: mäkimeirami, rantaminttu, basilika. Alimmainen laventelin kuva on Pixabaysta.)

Perunaa, perunaa

Peruna on perusta. Aterian perusta. Lautasmallin perusta. Kyllä, se on niin hyvä raaka-aine ja ravinto, ilmastoystävällinen lähiruoka.

Palstan perunasatoa

Palstalla on tänä vuonna Siikliä ja Annabellea. Oheisessa kuvassa on Annabellea. Osa ehti kasvaa suuremmiksi, osa jäi pieniksi kuten kuvassa. Rutto ja kuivuus kun ovat riesanamme palsta-alueella.

Niin hyviä tuli kuitenkin perunoista, ettei ehkä koskaan aiemmin! Tämä kesä on tehnyt monista kasviksista erikoisen hyvänmakuisia. Tämä erikoinen kylmäkuuma kesä.

Tässä linkki  Ylen peruna-artikkeliin.


Tässä keväinen blogipostaukseni perunaruoista.

Eikun perunaa syömään. Kera porkkanoiden
ja nauriiden tällä kertaa.

Marjaisia kuulumisia

Palstoilla käy aika kuhina, näillä kuumillakin säillä! On pensasmarja-aika ja muutakin satoa kypsyy ihan vauhdilla oikein. Tokihan porukka niitä korjaa pois.

Kävin poimimassa puna- ja mustaherukkaa. otin samalla sipuleita ja persiljaa, kukkia.

Palsta taitaa olla rehevimmillään juuri nyt, aivan kuten kaikilla muillakin.



Jaamme satoa. Jollakin on jotakin herkkua ja haluaa maistattaa sitä muillakin. Jollakin taas jotakin jaettavaa, paloja suuriksi kasvaneista tai levinneistä yrteistä, perennoista. Siis jaetaan. - Tämä on sitä yhteisöllisyyttä, kuten palstanaapurini totesi!

Vinkki

Mielenkiintoista kuultua: Muovinen käärme maassa karkottaa lintuja esim. mansikkamaalta. Eivät tule linnut kun käärme vahtii. Käärmeen paikkaa pitää vaihtaa usein. Niin se tepsii.

- Tätä pitänee kokeilla. Ehkä jo nyt, josko karkottaisi vadelmapensaista niitä rastaita, varpusia ja muita siivekkäitä.  Esim. oheisen kuvan käärmettä löytyy Tokmannilta ja maksaa 4,99.

Marjoista

Kaikenlaisia marjoja kannattaa nyt syödä. Viinimarjoja, saskatooneja, vadelmia, mustikoita, mansikoita. Mielellään tuoreina, mutta tietenkin myös mehuna, hilloina, piirakoina...
Marjat alentavat kolesterolia.. Onhan niissä myös paljon muutakin hyvää, ainakin maku!
Päätinkin, että syön nyt joka aterialla marjoja.

Lue myös
blogipostaukseni päivän sadosta




(Kuvissa vadelmaa, saskatoonia ja kypsyvää mansikkahilloa. Käärme kopioitu Tokmannin sivustolta.)