Elokuun kukkasia

Palstanaapurilta saatuja perennoi

aina yhtä ihania

Malva

Miten ihania ovatkaan nämä vaaleanpunaiset malvat!
Suloisia. Ja nämähän ovat juuri niitä, mitä minun lapsuudenkotini pihamaalla, äidin vaatimattomassa kukkapenkissä kasvoi!

Äidillä ei suuren maatalon emäntänä ollut paljon aikaa kukille. Malvaa kasvoi penkissä, seuranaan sinistä ja vaaleanpunaista akileijaa. Hyvin sopivat yhteen ja myös piirtyivät mieleeni kirkkaasti.

Lapsena hoidin kasvimaatamme. Se oli joskus raskasta työtä, varsinkin helteisinä päivinä. Silti jo silloin tykkäsin kasvien parissa puuhastelusta.

Nyt kun näen nuo palstanaapurini malvat, tulevat muistot mieleeni.

Naapurini kanssa juttelemme vielä siinä, moniaisista asioista, ja se on mukavaa.

Kesäkukat ja perennat

Tykkään auringonkukista. Samoin kuin monista monista muistakin kesäkukista. Krassista, kehäkukasta, samettiruusuista, neilikoista...
Joitakin kesäkukkia, kuten samettiruusuja esikasvatan jo huhtikuusta alkaen. Näin saan kukat kukkimaan ajoissa.

Vähitellen olen saanut palstalleni myös perennoja. Yksi ihanista palstanaapureistani on tuonut minulle sitä ja tätä perennaa; taimia ja kokonaisia kasveja kottikärryllä kuskaten. Näitä on mm. päivänkakkarat, lemmikit, reunuspäivänkakkarat, akileijat ja sormustinkukat.

On ollut ihanaa saada uutta palstalle. Perennat ovat mukavia reuna-alueilla, mieluummin siellä kasvattaa kaunista kuin antaa rikkaruohottua!

Jaettu ilo

Palstaviljelykaverini kääntää maan, tekee penkit ja nikkaroi 
rakennelmat. Hoitaa siis raskaimmat ja teknistä taitavuutta vaativat työt.

Palstan työt ja sato jaetaan muuten aika tasan. - No, ehkä minä syön enemmän, kun olen niin kasvisten perään..

Toisaalta on joitakin, mistä minä pidän enemmän, ja joitakin mistä hän... Myös on kasveja joita tykkään juuri itse hoitaa, kuten kesäkukat ja perennat. Myös salaatti, jota syön kuin jänis, paljon.

Tässä palsta-alueemme perennaloistoa kesäkuulta.