Avaa sydämesi iloisille yllätyksille

Sillä niitä alkaa maasta nousta...pieniä nuppuja, versoja, sinisiä kukkia ehkä jo keltaisiakin. 

Ja vielä lintujen helinä puissa, mikä tuo ja tuo on, joku uusi tulokas..mikä villi sävel ja tempo!

Avaa kätesi levälleen, keväälle, ilolle, hyvälle. Kärsimyksen kokenut Jumala siunaa tämän.

  Hyvää pääsiäistä!    💛💛💛  

Kevätkylvöt lähestyvät. Mitä syöt kesällä?

 

Aiemmin kirjoitin miten vihanneksia voi kasvattaa ikkunalaudalla, parvekkeella, palstalla, pihalla.. Tässä jutussa Arno Kasvi kertoo vinkkejä.

Mutta onpa kevät myöhässä tänä vuonna! - Silti kannattaa alkaa esikasvattaa juuri nyt. Minä laitoin samettiruusut kasvamaan. Pian seuraa muutakin..

 

Mitä syöt kesällä?

Entä jos ruoka loppuu? Tästä on ollut puhetta nyt pitkin kevättä. Omavaraisuus on hyvä asia kyllä. Lähiruokaa pitäisi muutenkin suosia. Niin ja juurikin kasvisruokaa.

Pavuista saa valkuaista. Myös pähkinöistä ja linsseistä, ne ovatkin toki tuontitavaraa. Soija ei ole kovin hyödyllinen ruoka-aine, jättäisin sen pois kokonaan.

Valkuaista saa ehdottomasti kananmunista ja kalasta, ja nämähän ovat ihan kotimaista tuotantoa.Nämä nyt eivät ole kasvista.. kuitenkin ravontoketjun alemmilta tasoilta kuin punainen liha.

Ihme että hyönteisiä ei ole vielä kasvatettu enempiä.. sirkkaleipää olen maistanut ja sirkkoja, ja nehän ovat oikein hyviä, kauhean kalliita vain olivat kauppahallista ostettuna.

Minä syön kesällä kaikenlaista vihreää ja perunoita, sipuleita, porkkanoita, itsekasvatettuja. Kalaa jos saan. Sieniä jos löydän tai saan.:)

Pavut Lidlistä 69 cent/pussi.

Tämä postaus julkaistu myös blogissa Sentinvenyttäminen ja hyvä elämä 9.4.22 😀

Perunat laitetaan maahan

hissun kissun.. näistä monistuu uusii perunii - tuossa heinäkuun alkupuolella syötäväksi.

Jep!

Perunat on tavallista kaupan Annabelleä. Idätin noin 5 viikkoa näitä tähän mittaan, ovat parhaimmillaan istutettavaksi samoinkun taitaa maakin olla sopivan lämmintä.

 

Taimet tuo kevään, mutta mitä maksaa siemenet

Tämä on vuoden parasta aikaa... Täynnä odotusta, ja auringon lämpöäkin jo, auringonläikkiä seinillä. Peikonlehdetkin kurkottavat valoa kohti.

Samettiruusut ovat nyt maassa. Purkeissa nimittäin. Ja suuri osa taimellakin jo. Mikään ei varmaan estä niiden kasvua.

Kevät on aikaa, jolloin olen toiveikkaan odottavainen. Mutta myös huolestuneimmillani, ihan kaikesta. Nämä kaksi olotilaa yhdessä.

Kun kylvät kukat siemenistä, säästät paljon.

Tein pienen hintavertailun: S- marketin samettiruusunsiemenet maksoivat 2,40 pussi, Lidlin 0,39 e pussi. Merkki eri mutta lajike sama. Ja Lidlin pussissa n viisi kertaa enemmän siemeniä...

Kumpiakin on nyt kasvamassa:)

(Tämä blogipostaus on 21.4.2021 julkaistu blogissani Sentin venyttäminen.)

 

Taimijuttuja tulee lisääkin pian:)

Kohti vappua!

Hyvää pääsiäistä!

 Tämä palstablogikin alkaa varmaan vilkastua, kunhan säät lämpenevät ja puutarhahommat alkavat jälleen. Sitä ennen käy lukemassa vaikka blogiani Sentin venyttäminen.

Hyvää pääsiäistä kaikille lukijoille ja mitä ihaninta kevään alkamista!

Mustarastas minua lohduttaa

Kuuntelen mustarastaan laulua. Miten ihana se on. Otan sitä parhaillaan myös äänitteeksi talven varalle.

Ihana, että voi kotoa käsin kuulla lintuin lauluja! Olen ollut yli viikon flunssassa, ja vain katsellut ja kuunnellut kevättä, hieman harmaiden ikkunoiden lävitse. Se on ollut lohduttavaa tietenkin sekin, tieto siitä, että kevät on.

Lohduttanut on myös, ja tarjonnut sopivaa viihdettä ja tunneruokaa, vanha tv-sarja Pieni talo preerialla. Onpa mukava katsoa tuollaista, kuvausta ajalta, jolloin niin moni asia oli toisin kuin nykyisin.

Viileähän oli alkuviikko, lunta sateli kuten edelliselläkin viikolla. Että ei vieläkään ole kovin kiire kylvöksillä. Jotakin pientä pellossa jo on, kuten perunaa, ks. aiempi blogipostaus ja valkosipulia, vähän siemeniäkin jo itämässä mullassa.

Täällä etelässä ovat syksyt yleensä hyvin lämpimiä, ja kaikki suomalaiset viljelykasvit ehtivät hyvin kasvaa, vaikka kesäkuussa kylväisi. Eri asia jos haluaa kasvattaa vaikkapa maissia tai melonia, ne vaativat paljon pidemmän lämpimän kasvukauden.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille viherpeukaloille!

Taimia nousee

Jälleen nousee pikkuisia taimia ruukuissaan. Vaan ei niitä voi vielä toki istuttaa.

Kylmää on ollut ja on edelleen. Joten ei kiirettä kylvöillä, ei istutuksilla. Kaiken lisäksi sain flunssan.

Onpa tässä kotona taimia hoidettavana; samettiruusua, lobeliaa, krassia, keltapäivänkakkaraa, tuoksuhernettä, kurpitsaa, pinaattia.. vielä kylvän jotakin lisääkin.

Kevät on kuin lupaus. Minusta voi pitkittyäkin, tiedämme kyllä että kesäkin vielä tulee.

Puut kukkii

Ja vettä, räntää sekä lunta satelee, välillä taas aurinko
lämmittää niin. Erikoinen kevätpäivä tämäkin.

Samettiruusut ovat aina ensimmäiset

nimittäin ensimmäiset nousseet taimet, purkeissaan. Tulipa taas kylvettyä vaikka mihin kippoihin, kun ei ruukkuja ollut tarpeeksi, eikä muitakaan potteja.

Vaan kai se sama on, mikä se kippo on, kunhan kosteus pysyy taimilla. Liikaakaan ei saa kastella.
Olen käyttänyt taimimultaa näissä. Kesäkurpitsalle ym. vahvempaa nopeasti vaativille tulee sitten lisäksi mustaa multaa.

Hyvää vapun jatkoa!

Peruna alkaa olla valmis maahan

Tämä Rosamunda saa vielä odottaa hetken maahan pääsyä. Kauniit on jo ruusukkeensa kyllä.

Halkaisen nämä suuret perunat, niin tulee kaksinkertainen määrä perunantaimia:)

Olen idättänyt näitä nyt kolmisen viikkoa, kananmunakennoissa. Kaupasta ostettua Pirkka-perunaa.

Raparperi pukkaa maasta

Olen raparperi ensimmäinen
ou jee
mä herään

voimani kerään
varsiini punaisiin!

Toi emäntä poimii lehdenkin tään
kun tykkää
ja saa siitä jonkin inspiraation pään.


Se oli sitten ensimmäinen palsta- eli peltoreissu tänään. Puro solisi, linnut lauloivat, aurinko paistoi.
Nyt vähän tuntuu jäsenissä. Mutta minkäs teet, vaikka tätä ei pitäisi tehdä niin mieli kuitenkin halajaa..

Voisi sanoa, että kevät on korkattu! Lämmin päivä oli todella. Ei maakaan kovin kylmä enää ole.
Maassa kastematoja, ilmassa mantukimalaisia.

Mikään ei ole tärkeää paitsi...

Mustarastaiden kaihoisa kujerrus ja kevään ensimmäinen mantukimalainen virkisti tätä päivää. Oheiset voikukat; kevään ensimmäiseni, ovat parin päivän takaa.

Tämä on 100. palstablogipostaukseni! Onpa tullut kirjoitettua palstasta ja onpa tullut kirjoitettua sen vierestäkin - kuten jo blogin esittelyssäkin totean.
Luonto; erityisesti metsä, meri kun inspiroi minua yhtä lailla kuin palsta. Ja palstallahan ei olla edes koko vuotta vaan yleensä vain puoli vuotta:) eikös se niin ole.

Olen viljellyt yhteensä 20 vuotta näillä kaupungin viljelypalstoilla. -- Sitä ennen lapsena kasvimaalla kasvatin niin perusvihanneksia, juureksia kuin yrttejäkin. Ja siinä välissä sitten ikkunalaudoilla, parvekkeilla ja pihoilla:)




Mikään ei ole tärkeää paitsi puutarhanhoito...  eikä sekään ole niin kovin tärkeää.

Joku minua ennen on tämän lausunut ja onhan se niin totta. Tärkeää on puutarha, vaan ei kuolemanvakavaa sekään. Asioita voi tehdä rennosti ja pitääkin. - Helpommin sanottu kuin tehty mutta kuitenkin, niin se on. Ota iisisti. Hengitä. Ole tässä ja nyt. Tunne olevasi.


Elämä on nimittäin

tänään. Tänään hohtavat nuo lepän silmut niin hopeaisina, huomenna jo aukeavat.
Pensaiden hiirenkorvat, ne ovat kauneimmillaan tänään. Kauniita huomennakin, mutta erilaisia.
Tämän päivän maisemaa ei voi nähdä samanlaisena kuin tänään.


Kauniita keväisiä päiviä edelleen sinulle lukija ja lämmin kiitos sinulle joka olet kommentillasi ilostuttanut päivääni! 💛

Pilviä kuin lampaita

Minulla on aivan uusi tapa olla läsnä: Katselen pilviä. Katselen miten ne liikkuvat tuulessa, ja miten niiden muoto ja väri vaihtuvat alati. Näen niissä hahmoja ja näen niissä mielenkiintoisia asetelmia.

Taivaankin väri vaihtelee nopeaan. Miten vaalensininen se on nyt. Illemmalla varmaan tummempi ja siinä ehkä purjehtii vaaleanpunaisia pilviä. Saa nähdä.

Siemeniä riittää

Vähänkös on taas hävikkisiemeniä, jotka ei kuitenkaan mee hävikkiin vaan käyttöön!

Tästä satsista on lähtenyt jo pari postipakettia eteenpäin ja liikenee palstanaapureillekin jos vaan tarvetta on.

Laitoinkin pääsiäisenä ensimmäiset samettiruusun siemenet multiin. Kohta on vuorossa muita kukkia. ensin vaan on raivattava niille tilaa.

Kevät on kuin aina ennenkin; sataa ja paistaa. Luntakin on saatu välillä, kuten nyt tänään. Kevät etenee ja ilostuttaa kiitollista sydäntä.

Kevätseurantaani

Ensimmäinen valkovuokon nuppu

Kevättähtiä on ollut puistoissa jo pitkään

Se on toinen todellisuus mikä löytyy luonnosta. Turvattomuuden, epävarmuuden ja tämän päivän ihmisten itsekkyydenkin aiheuttamaa pahaa mieltä voi hoitaa kauneus, kasvu ja kiitollisuus - siitä mitä on!

Olen siinä mukana

Taivas on pessyt silmänsä.

Ilma on kirkas
ja tuntuu puhtaalta.


Silmut ovat päättäneet pullistua

huolimatta viileästä säästä.

Näin ensimmäiset sinivuokot,
näin ensimmäiset kukkivat pajunkissat.


Kaikki tapahtuu kuin jossain tuolla ulkopuolella.

Kaikki tapahtuu niin vaitonaisesti.

Ja silti olen siinä mukana

tänäkin keväänä

- kuin sinäkin.

Katso ihania kukkia niin luonnossa kuin puutarhoilla

Jälleen olin 'näyteikkunaostoksilla', kukkakaupan ulkopuolella. Niin kevättä ja pääsiäisen tuntua jo...

 Vielä en osta orvokkeja parvekkeelle, kun yöpakkasia sen verran vielä tulossa.

Ilo, se ei saa kuolla.

Pieniä hyviä asioita siis puolla!

Itseäs huolla,

ja muista myös lähimmäisiäsi täällä ja

tuolla (**)

 

Iloitaan luonnosta ja leikistä

Poimin metsästä, polun varresta, sellaisesta paikasta mistä mustikoita ei kukaan haluaisi kesällä poimia, muutamia mustikanvarpuja. Ne ovat kauniita kun niihin tulee pian niin kukat kuin pienet lehtiruusukkeetkin. Ja tulppaanien kanssa sopivat hyvin yhteen.

Poimin myös käpyjä ja muuta pientä. Leikin kuin lapsi välillä, tehden mandaloita tai muita sommitelmia, kotona.

Otan muuten piirustusvälineet seuraavaksi esille. Haluan piirtää. Piirtäminen rauhoittaa ja virittää se luovuutta muutenkin, ei paha asia.

Sitä saa keksiä mitä huvittaa, näinä aikoina kun paras pysyä kotona TAI sitten sielä luonnossa. Ulkona ei nyt ihan koko aikaa voi olla, eikä ehdikään, mutta jos tuo luontoa ja muuta mukavaa kotiin työpöydälle niin kaikki on paljon hauskempaa.

Sillä on muistettava nyt, että ei rasita liialla huolestuneisuudella itseään. Huoliuutiset välillä seis ja tilalle ihan jotakin muuta.

Kevät on ihan juuri täällä

Kun menetyksen jälkeen saa jotakin takaisin, se onkin monin verran arvokkaampaa!

Tällaista tuli mieleen, kun mietin, että miten hyvin pääsen kuitenkin jo liikkumaan, kun välillä en päässyt. Mutta Siperia opettaa... ottamaan lyhyempiä askelia.

Vaan tämä on palstablogi. Ja palsta se alkaa olla mielessäni aina enemmän. On outoa että tällaisen piiitkän ikäänkuin pitkittyneen syksyn - josta tykkäsin vielä marras-joulukuussa- jälkeen tuleekin sitten kevät. Ilman hankikantosia, ilman jäälläkävelyitä, tulee kevät. Ihan kohta se on täällä, oikeesti.
Tulee, odotti tai ei.

Näin joitakin sipulikukkia nousseen jo viikko pari sitten, puistossa. Ja aurinko lämmittää silloin, kun se nyt vaan jaksaa paistaa.

Ehkä se kevätmieli nousee, kunhan tässä päästään eteenpäin, päivä kerrallaan.

Maailmantilanne ja maan tilanne tosin on hyvin erikoinen; karanteeneja, etätöitä, tapahtumien peruutuksia, hamstrauksia (kääk, oli kauppa juuri tyhjä vessapaperista, jota olisin minäkin jo tarvinnut..) ja ennenkaikkea varoa, ettei saa ja/tai levitä uutta vaarallista virusta, minkä vuoksi tämä kaikki edellämainittu tapahtuu.

--Tätä kirjoittaessani kuulen, että yli kymmenen henkilön kokoontumiset, ja jopa ystävien tapaamiset on syytä jättää väliin. Koulut suljetaan. Suomessa vallitsee nyt poikkeustila!😲


Niin, ihana erämaamme Nuuksio oli täyttynyt retkeilijöistä viikonloppuna. Kuten moni muukin luontopaikka. Minä käppäilin lähimetsässä ja ihastelin hetken kaikkia kauniita värejä, mitä sieltä löytyy!

Pietään lippu korkealla!

Pöhinää palstoilla

Tämä toistaiseksi viimeinen lämmin päivä oli saanut lukuisan joukon viljelijöitä maalleen.
Yksi oli kääntänyt jo koko maansa, toinen puolikkaan. Jotkut kylvivät siemeniä, joku perunaa!
Minä en kyllä vielä mitään.

Perkasin ruohotuppaita joita oli ilmaantunut. Tein uusia löytöjä; timjamia, lipstikkaa, uusia perennoja. Valkosipulikin on jo aikamoisella varrella.

Tekee mieli kylvää, mutta ei kauheasti kannata. Kylmää tulossa. Kevät ottaa hiukan takapakkia kohta.
Sitäpaitsi vedet avataan vasta viikon parin päästä.

Kaunista on niin. Niin monia pikku lehdyköitä on puissa ja pensaissa. Narsissit valloillaan.
Tää on melkein parasta aikaa. Elämä on.