Kohti uutta

Miten tuo lumi sulaakin tällä kertaa nopeaan.. tässä kevättä ennustelen jo:)

Aurinko kyllä tulee kohta taas, ja nämä hämärät päivät ovat, niin, muisto vain.

✴️✴️✴️

Jouluaaton hetki meren rannalla jäi mieleeni. Maiseman avaruus hoiti.

Kairoshetki ja elämä kirkastuu, oli ollut sitten miten pimeää tahansa.

Ja ihmeellinen on totta juuri tänään.  Muutos, ja läsnäoleminen.

🌱🌺🌻💮❇️💠🥀🏵️🌺🌹🌷

Hyvää tulevaa vuotta 2023!

Hyvää joulua!

 

Näin pääsimme jouluun! Miten nopeasti se syksy kuluikaan..

Kuten aina. Nyt on jo ohitettu vuoden pimein päivä, ja valoa saadaan hetki hetkeltä jälleen enemmän.

Hyvää joulua!

✴️🌸☀️

Hirvi laulaa Suomineidolle

 

Nyt on hyvä katsella ja ihmetellä taas. Ottaa aikaa kauppareissuilla.

Syysasterit

palstanaapurilta saadut, vielä parvekkeella 💜💙🎊

Nämä on kyllä kauniita. Monella näitä kasvaakin ja leviävät aika kivasti myös. Syksyn kukkia.

Parvekkeella kesä jatkuu

 

Yhdessä ruukussa kasvaa jopa rönsylilja. Joka pitäisi kyllä pian siirtää sieltä sisälle omaan ruukkuunsa.

Persilja ja minttu ovat kaupan ruukusta istutettuja tuossa heinäkuussa. Hyvin ovat kasvaneet.

Lehtikaalin baby leafit on kivan näköisiä.

Luonto käy lepäämään, käydään mekin

Luonto alkaa olla riisuuntunut, valmis huilaamaan kasvukauden jälkeen.

Polulla on paksu kerros lehtiä, kariketta, joka alkaa vähitellen muuttua maaksi.

On lapsenomainen ilo kävellä paksussa lehtikerroksessa...

On ilo puuhata luonnossa muutenkin.  Mullassa maan nyt varsinkin. Kera kastematojen. Viimeistellä puutarhaa  lepoonsa.

Säilöä. Hamstratakin, niinkuin nyt kuivamuonaa ja muuta tarpeellista. Villasukkarivistö kaapissa kylmien päivien varalle.

Varaudutaan ja vetäydytään, kuin luonto. Mutta pidetään sydän avoimena.

🍁

🍂

Syksyisiä maisemia

 💛💜

Aika upea on ollut tämä etelänkin ruska tänä vuonna. Onpa sitä tullut ihan ihasteltua niin yksin kuin yhdessä muiden kanssa.

Tuntuu siltä kuin olisin syönyt sisälleni noita värejä ja ne pysyisivät siellä tallessa aina kevääseen saakka.

Muuten olen istutellut pensaita, kukkasipuleita ja tietenkin myös valkosipuleita. Syystyöt on mukavia ja niihin sisältyy niin voimakkaana toivo ja ilo tulevasta keväästä. Koskakohan ne sipulinvarret nousee, ehkä maaliskuussa ehkä huhtikuussa..nousevat kun aika on.

Muuten väreistä puheen ollen meinaan vähän maalailla marraskuussa:)

Syksyn syötäviä

Lehtikaalia on tullutkin syötyä koko kesän ajan ja vielä riittää ja vähän palmukaaliakin.

Maa-artisokan aika alkaa olla nyt. Vielä se kasvaa mutta kannattaa ottaa kuitenkin hissun kissun ettei tule tilannetta yhtäkkiä onkin maa roudassa eikä sitä saa sieltä ylös. Toki maa-artisokkaa voi nostaa syötäväksi vielä keväälläkin, sepä on aivan mahtavaa!

💜💙❤️

 

Jeee omenii

Ei tokikaan palstan läheltäkään. Vaan ovat kauniista puutarhasta josta niitä sain hakea.

Teen hilloa.

🍎🍎

Pian saa istuttaa narsissit

 Minäpä ostin Lidlistä tarjouksesta erilaisia narsisseja. Niitäpä sitten istutaan tuolla syys-lokakuun vaihteen paikkeilla varmaankin.

Ja miksi narsisseja, niin ennen kaikkea siksi että myyrät eivät niitä yleensä syö eikä myöskään jänis ole niin kiinnostunut narsissista.

Päivä aurinkoinen jälleen ollut, ja montakin aurinkoista päivää. Se on ihanaa. Kuivaa on, en tiedä saanko mitään metsän marjaa tai sientä näiltä syrjäisiltä rannikkoseuduilta. Mutta kävi muuten niin ihanasti että sain valmiiksi poimittua mustikkaa ja puolukkaa muutamia litroja pakkaseen ahkeralta poimijalta vieläpä kotiovelle saakka ja aivan ilmaiseksi.

Kyllä on ruhtinaallinen olo kun pakkasessa on marjaa. Ite täydennän vielä ainakin marja-aronialla -marjavarastoani.

💜❤️💙

Maa-artisokat loistavat auringossa

 

Miten kaunis voi olla syksyinen päivä! Vaikka viileä.

Aurinko saa värit hehkumaan. 

Perhoset tanssivat, linnut pyrähtelevät. 

Kesä loppui vai

Kesä loppui niin että huh sentään. Sunnuntaina oli vielä helle ja kävin uimassakin niin lämpimässä vedessä. Sitten illalla tuli kova ukkossade, satoi rakeitakin ja vettä kaatamalla. Siinä se kesä sitten huuhtoutui pois.

Seuraavana aamuna oli syksyn viileys ja olikin aika hytisevän kylmää. 

Vaan eihän nyt kesä pois huuhtoutunut. Se on tallessa mielessä, ja valokuvissa.  Ja se on siellä sadossa, mitä vielä on tosi paljon korjaamatta.

Ei ole vielä ehtinyt tulla edes haikea mieli. Olen vaan pakastellut lehtikaalia ja pinaattia.

Poimin muuten jo ensimmäisiä marja-aronioita. Pakko saada tuoretta marjaa puuron päälle..

Marjat ja kaikki tuoreet vihreät maistuvat todella.

Olo on koronan jäljiltä aika moukaroitu ja voimat loppuvat kesken joka ainoa päivä, mutta eiköhän se tästä. Hitaasti ja kiirehtimättä.

Kun hajuaisti palautuu

Onkin ollut ihanaa hiukan keräillä ja tuoksutella yrttejä. Hakea lehtikaalia ja muita vihanneksia, Niin ja samettiruusuja!

Kun ei vaan paljoa jaksa, pieni matka kävelyä vie voimat. Mitään raskasta ei jaksa, edes kastelukannun kantamista. Onneksi on sitten kasteluletkut ja ihanat palstanaapurit jotka auttavat.

Kurpitsa-aikaa

Nyt niitä alkaa tulla. Kurpitsoja. .. Tämä kuva toissaviikolta, meikäläinen kun sairastui koronaan eikä ole sadonkorjuuseen nyt lainkaan päässyt.

Tällaisen reseptin muuten sain taannoin. Se kokeiluun ilman muuta kunhan mahdollista.

Kurpitsasosekeitto

Kurpitsaa

Sipulia

Koskenlaskijajuustoa

😋😋😋

Ja kun haju- ja makuaisti jälleen palaavat, tulee oleen ihanaa kerätä teeyrttejä ja muutenkin viipyillä elokuisessa luonnossa.

Siankärsämöt ovat kauniita

 

Yrttiruukku parvekkeella

Parvekkeelle yhteen suuren ruukkuun istutin alkukesästä kaupan elintarvikeosastolta ostamani persilja-, korianteri- ja mintturuukut, a noin 1,30 e. Siinä ne nyt ovat kasvaneet nätisti ja niitä saanut käyttöön mukavasti.

❤️💛

Kesän täyteyttä

 

Suopayrttii, pietaryrttii, poimulehtee, siankärsämöö, iisoppii, kehäkukkaa. On kesän kimppu villi.

Katselen ja ensi perunaisia syön, niillä päällään tilli.

Vadelmat ja marjat muut, ne varsin saa hymyyn suut.

Blogi 4 v.

Palstaltaterve! -blogi täytti juuri neljä vuotta!  🎂  🙂

Kesä on tänä vuonna ollut hieman myöhässä, mutta nyt alkaa näyttää tosi hyvältä kaikki. Paitsi omalla maalla, vierailen myös ystävien mailla usein. Kasvu täyttää elämäni, olen kuin jossakin nirvanankaltaisessa olotilassa..

Raihnani on tehneet kuitenkin sen, että joudun rajaamaan aika lailla mitä voin, mitä en. Alkukesästä oli vaikea jakso nivelrikon kanssa. Selkä meni jumiin ja jaloista valahti voimat. Ihan tosi tosi ikävä tunne ja tilanne. Minun voimistelut sitten kyllä lisääntyi aika nopsaan. Teen aina kun vain mahdollista, varsinkin selälle, vastaliikkeitä. Kun kipu ei salli liikkumista lainkaan, pyörittelen itseäni ei siis lantiota vaan liikun eteen sivulle taakse sivulle, se vaikkei helpottaisi tekee hyvää ja hellii. 

No ei tästä pitänyt tulla sairauskertomusta. Kuitenkin se sairaus, nivelrikko on osa elämääni. En sitä peittele. En sitä tuo esillekään. Joskus pitää, kun selittää, miksi en voi istua tuossa, miksi pitää nousta taas seisomaan, miksi lähden pitkästä kokouksesta aikaisemmin pois.. silloin on selitettävä.

Nyt selitän, että olen muuten aika sinnikäs sissi. Joka kuitenkin on alkanut lyhentää kasvimaasessioitaan. Ja se on ihan hyvä asia se. On aikaa nauttia myös niittyjen kukista, merestä, ja jaksan jutella enemmän ihmisten kanssa. Luen iltaisin enemmän. Kirjoittelen runoja, ja muutakin.

Olen kyllä iloinen tämän kesän puutarhaelämisestä. Ihmisiä on ollut mukava tavata, ja on kuin uusi alku monella tavalla. 

Samettiruusut ovat nyt alkaneet kukkia. Salaatti kasvaa kunhan jänö ei syö. Lehtikaalit, sipulit, porkkanat, perunat. Kurpitsantaimet vankistuvat ja kohta kukkivat..

Sadekin vihdoin saatiin, se on hyvä asia. Toivotaan vielä hyvää marjasatoa. 

Mitä sinulle kuuluu tänään?

Voi hyvin!

💛💙❤️

Keltaista!

 

Raparperit täyttää maan

Mustaherukanlehtiä teeksi, raparperiä mehuksi. 

Huikeaa tämä kasvu. On kuin juhlaa joka päivä.

Basilikantaimia

Nämä halusivat blogiin. Taimet tiiviisti mutta virkeinä vielä. 

Kylvöt ja istutukset sujuvat harvakseltaan. Sopivasti kuitenkin. Parvekkeellakin kasvaa yhtä ja toista.

Satoakin jo

 nousee! Miten ihanaa! Sadetta, poutaa, sadetta, poutaa, tämä on hyvä.

Taimet odottamassa

 maahan pääsyä. Samettiruusuiset ihanat ja muutama muu.

Mehikasvi Tampereelta torilta

 Ja lipstikka ihana yrtti valmista syötäväksi jo.

Matkaillen kauniissa Suomessa

 No kevätkokouksessa vain..:)

Kylvöt odottaa nyt ..

Viljely alkaa

jälleen. Maa hieman kylmä vielä vaan ei kauaa ja kohta saa laittaa peruat maahan.

Avaa sydämesi iloisille yllätyksille

Sillä niitä alkaa maasta nousta...pieniä nuppuja, versoja, sinisiä kukkia ehkä jo keltaisiakin. 

Ja vielä lintujen helinä puissa, mikä tuo ja tuo on, joku uusi tulokas..mikä villi sävel ja tempo!

Avaa kätesi levälleen, keväälle, ilolle, hyvälle. Kärsimyksen kokenut Jumala siunaa tämän.

  Hyvää pääsiäistä!    💛💛💛  

Kevätkylvöt lähestyvät. Mitä syöt kesällä?

 

Aiemmin kirjoitin miten vihanneksia voi kasvattaa ikkunalaudalla, parvekkeella, palstalla, pihalla.. Tässä jutussa Arno Kasvi kertoo vinkkejä.

Mutta onpa kevät myöhässä tänä vuonna! - Silti kannattaa alkaa esikasvattaa juuri nyt. Minä laitoin samettiruusut kasvamaan. Pian seuraa muutakin..

 

Mitä syöt kesällä?

Entä jos ruoka loppuu? Tästä on ollut puhetta nyt pitkin kevättä. Omavaraisuus on hyvä asia kyllä. Lähiruokaa pitäisi muutenkin suosia. Niin ja juurikin kasvisruokaa.

Pavuista saa valkuaista. Myös pähkinöistä ja linsseistä, ne ovatkin toki tuontitavaraa. Soija ei ole kovin hyödyllinen ruoka-aine, jättäisin sen pois kokonaan.

Valkuaista saa ehdottomasti kananmunista ja kalasta, ja nämähän ovat ihan kotimaista tuotantoa.Nämä nyt eivät ole kasvista.. kuitenkin ravontoketjun alemmilta tasoilta kuin punainen liha.

Ihme että hyönteisiä ei ole vielä kasvatettu enempiä.. sirkkaleipää olen maistanut ja sirkkoja, ja nehän ovat oikein hyviä, kauhean kalliita vain olivat kauppahallista ostettuna.

Minä syön kesällä kaikenlaista vihreää ja perunoita, sipuleita, porkkanoita, itsekasvatettuja. Kalaa jos saan. Sieniä jos löydän tai saan.:)

Pavut Lidlistä 69 cent/pussi.

Tämä postaus julkaistu myös blogissa Sentinvenyttäminen ja hyvä elämä 9.4.22 😀

Bolero

 Nämä Bolerot menevät tänään esikasvatukseen:)

Versoja syötäväksi

 

Näitä, versoja,  on nyt hyvä kasvattaa kun valoa jo riittää.

Voileipäkrassi tai vihanneskrassi on todella helppoa kasvatettavaa; kasvatin tällä kertaa sen mullassa ja se tarkoittaa sitä että joudun kyllä hyvin huuhtelemaan versot ettei niihin jää multaa. Tämän krassin voi kasvattaa myös hyvin talouspaperin päällä mutta pitää sitten hyvä huoli kosteudesta.

Viime vuodelta uusi tuttavuus on ks. ylempi kuva, baby leaf eli lehtikaalin taimet jotka syödään sellaisenaan eikä kasvateta siis suuriksi lainkaan.

 Nämä on kivoja salaatissa ja leivän päällä. 

Joka tapauksessa kaikki tämä vihreys niin se on niin ihan paras toivon symboli!

Seuraavaksi tässä laitan kaikenlaista taimettumaan eli vielä ennen huhtikuuta..

Niin nopeasti myös lumen alta pukkaavat kaikki kevätkukat, eikö vaan?

Rankat uutiset varjostavat meidän tätäkin kevättä. Omaakin jaksamistaan on hyvä vaalia.

Kevät on! 🐦

Herkkyyttäkin voi vaalia, apua vaikka kurssilta

Herkkyys on vahvuus. Miten herkkyyttä voi myös vaalia, saattaa se kukoistamaan?  -Minusta tämä puutarhanhoito on yksi herkän paratiisi; tuntosarvet voivat olla valppaina kaikkeen ihanaan ja kauniiseen, luovuuden voi antaa villiintyä, ja aistien avautua.

Herkän on hyvä löytää voimavaroja, jotta jaksaisi sitä kuormitusta, mitä arjessa ja elämässä kokee.  Puutarhanhoito ja luonnossa liikkuminen ovat hyviä tapoja myös palautua, rauhoittua ja voimaantua.

Kurssini: Kohti parempaa jaksamista erityisherkkä auttaa sinua, herkkä löytämään voimavarojasi ja ottamaan askelia kohti paremman hyvinvoinnin tavoitteita!

-Vielä ehtii ilmoittautua pian alkavalle etänä toteutettavalle kurssille.

 

Huhtikuussa toteutettavalle jatkokurssille,  joka onkin läsnäkurssi, voi ilmoittautua vielä maaliskuun ajan.

Tervetuloa kaikki herkät, kevättä odotellessa!

 

❤️❤️❤️

Ensimmäisiltä viljelyvuosiltani

 On tämä niitty. 

Kohta kohta... 

saa taas kylvää siemenii purkkeihin. 

Nämä pandemiavuodet, nämäkin on luonto kehystänyt, pian pian voidaan hengittää vapaammin.