Punaviinimarjat punastelevat

 Viimeiset onkin syytä poimia nyt.

Elokuu on haikeaakin. Onneksi odottaa vielä ihanaiset syys- ja lokakuu, väriloisteissaan ja niin.. uusine muine haasteineen. Me kestetään sitten ne vähäiset talvikuukaudet..sittenhän mennään joka tapauksessa kevättä kohti. Kyllä me selvitään. 

Päivän saalista

Kävin poimimassa varmaan tämän syksyn viimeisen kurpitsan, viimeiset porkkanat ja nauriit sekä paljon kukkia.

Loppuja kukkia koitin peitellä hallalta suojaan. En tie tuleeko se halla vielä mutta niin, joskushan se tulee, eikä kaikkia kukkia haluaisi menettää kerralla.

Lemmikit ja unikot ovat alkaneet tehdä uusia nuppuja. Krassejakin, niitä salaattiherkkujani riittää.

Olipa ihana olla hetki palstalla, vaikka ei ihan lämmintä enää ollutkaan.

Palstasatoa tänään

Palstalta saa nyt papuja; niitä on poimittu litroittain, verrattain pienestä papupenkistä. Syöty ja pakastettu.

Lehtikaalia pakastan myös, pieneksi paloiteltuna pusseissa; niitä voi ripotella ruokiin vielä jäisinä ja murennellen, helppoa!

Kurkkusaalis onkin pieni; oli paljon kukkia, mutta eipä niistä monesta kurkkua tullutkaan.

Punasipulit nostettiin. Valkosipulitkin pitäisi jo.

Nauriita syön silloin tällöin, ovat niin hyviä että syön raakana, kuten monia muitakin vihanneksia ja marjoja.

Nauriistahan saa myös maukkaita naurislettuja. Ohessa
yksi naurislettujen resepti.

Yllä kukkiva retiisi. Kukkia voi käyttää salaateissa koristeena.

Oikealla valkosipuli, joka on tehnyt melkoisen kukinnon, taitaa siemenetkin jo alkaa itää!
Näitä siemeniä voi laittaa kasvamaan, ensi vuonna niistä saa kynnenkokoisen sipulin, seuravana kokonaisen valkosipulin:)
Näitä minikynsiä voi ripotella myös sataattiin ja lämpimiin ruokiin, niissä on ytyä kuin itse valkosipulissakin.

Tästä voit lukea lisää valkosipulitietoa.


Ohessa siementilli, eli tästä tulen myöhemmin keräämään siemenet.

Yrttejä viljelypalstalla

Yrtit 

ovat olleet syötävissä keväästä saakka. Mikä milloinkin.  Nyt ovat kauniissa kukassaan mäkimeirami ja  iisoppi ja mehiläisillä käy aikamoinen kuhina niissä! Ruohosipulit jo ehtivätkin kukkia ja tekevät nyt siemeniä.

Käytän näitä kukkiviakin mausteena ruokiin, samoin kuin koristeena ja kukkakimpuissakin.

Lipstikkaa 

olen kuivannut talven varalle. Sitten se alkoikin kuivua melkein pystyyn jo maassa ja leikkasinkin sen alas.. Nyt tekee taas uutta vartta ja lehteä.

Tilli on menestynyt -ei niin hyvin. Tillin juurelta löytyy muurahaisia ja sitten sen suhteen on ollut usein pulma, että pitääkö vai ei kastella.

Persilja sen sijaan on kovassa vauhdissa. Olen jo pakastanutkin sitä muutaman satsin.

Salviaakin löytyy. Mitens se oli, tuleeko salviasta hyvää teetä... niin se taisi olla, en vain vielä ole kokeillut, mutta kokeilen.

Timjami

on suloinen yrtti ja sitä saisi olla paljon enemmän! Timjami on herkkuani.

Minttua 

on maassa nyt kolmea lajia; ensinnäkin piparminttu. 

Toiseksi sain Lähteeltä alkukesästä suklaamintun taimen. Suklaaminttu tuoksuu voimakkaasti After Eight -konvehdilta, se on aivan hämmästyttävää. - Sitä nyt tuoksuttelen ja ihmettelen, mitä siitä tekisin sitten kun se kasvaa. 

Naapurille taitoin pienen oksan ja laittoi sen veteen juurtumaan, niin ihastui suklaaminttuun hänkin.

Muuten teen mintusta tavallisimmin teetä, niin tuoreista kuin kuivatuista mintuista. - Tämä kuvassa oleva minttu on itsekseen palstalle tullut, rantaminttu tai jokin sen muunnelma.

Suojauksesta

Yrttejä tosiaan eivät jänöt ja peurat tai muutkaan tuholaiset useinkaan verota. Persilja ja tilli ovat kyllä vaaravyöhykkeessä. Ne pitää suojata; häkillä, verkolla ja hajuhaitoillakin; kuten istuttamalla lähelle kehäkukkaa ja samettiruusua.

Basilika on suojattava niin ikään, sehän on aika arka tuholaisille muutenkin.

Onpahan tätä yrttiä aika moniaista.
Olen haaveillut muuten pitkään laventelista,
mutta en ole saanut sitä toistaiseksi vielä hankittua...ehkäpä sitten ensi kesänä.

Yrttejä kelpaa käyttää, ne tuovat väriä, makua ja monenlaista terveysvaikutusta ruokiin.

Kun käyttää yrttejä tuoreena ja kuivattuna, eikä esim. puristeina, pillereinä, niin niiden liikakäytöstä ei ole vaaraa. Yrteistä voit lukea lisää vaikka tästä.

(Kuvat: mäkimeirami, rantaminttu, basilika. Alimmainen laventelin kuva on Pixabaysta.)

Perunaa, perunaa

Peruna on perusta. Aterian perusta. Lautasmallin perusta. Kyllä, se on niin hyvä raaka-aine ja ravinto, ilmastoystävällinen lähiruoka.

Palstan perunasatoa

Palstalla on tänä vuonna Siikliä ja Annabellea. Oheisessa kuvassa on Annabellea. Osa ehti kasvaa suuremmiksi, osa jäi pieniksi kuten kuvassa. Rutto ja kuivuus kun ovat riesanamme palsta-alueella.

Niin hyviä tuli kuitenkin perunoista, ettei ehkä koskaan aiemmin! Tämä kesä on tehnyt monista kasviksista erikoisen hyvänmakuisia. Tämä erikoinen kylmäkuuma kesä.

Tässä linkki  Ylen peruna-artikkeliin.


Tässä keväinen blogipostaukseni perunaruoista.

Eikun perunaa syömään. Kera porkkanoiden
ja nauriiden tällä kertaa.

Marjaisia kuulumisia

Palstoilla käy aika kuhina, näillä kuumillakin säillä! On pensasmarja-aika ja muutakin satoa kypsyy ihan vauhdilla oikein. Tokihan porukka niitä korjaa pois.

Kävin poimimassa puna- ja mustaherukkaa. otin samalla sipuleita ja persiljaa, kukkia.

Palsta taitaa olla rehevimmillään juuri nyt, aivan kuten kaikilla muillakin.



Jaamme satoa. Jollakin on jotakin herkkua ja haluaa maistattaa sitä muillakin. Jollakin taas jotakin jaettavaa, paloja suuriksi kasvaneista tai levinneistä yrteistä, perennoista. Siis jaetaan. - Tämä on sitä yhteisöllisyyttä, kuten palstanaapurini totesi!

Vinkki

Mielenkiintoista kuultua: Muovinen käärme maassa karkottaa lintuja esim. mansikkamaalta. Eivät tule linnut kun käärme vahtii. Käärmeen paikkaa pitää vaihtaa usein. Niin se tepsii.

- Tätä pitänee kokeilla. Ehkä jo nyt, josko karkottaisi vadelmapensaista niitä rastaita, varpusia ja muita siivekkäitä.  Esim. oheisen kuvan käärmettä löytyy Tokmannilta ja maksaa 4,99.

Marjoista

Kaikenlaisia marjoja kannattaa nyt syödä. Viinimarjoja, saskatooneja, vadelmia, mustikoita, mansikoita. Mielellään tuoreina, mutta tietenkin myös mehuna, hilloina, piirakoina...
Marjat alentavat kolesterolia.. Onhan niissä myös paljon muutakin hyvää, ainakin maku!
Päätinkin, että syön nyt joka aterialla marjoja.

Lue myös
blogipostaukseni päivän sadosta




(Kuvissa vadelmaa, saskatoonia ja kypsyvää mansikkahilloa. Käärme kopioitu Tokmannin sivustolta.)

Päivän lautasmalli

Jopa riittää vihreyksiä! Lautasmalli tänään oli
lehtikaalia, salaattia, persiljaa, punasipulia, krassinkukkia ja porkkanaa, naurista. Mustaherukkaa jälkiruoaksi.

Olipa pitkät porkkanat, ja pyöreät naurikset.
Nämä on syötävä heti, ei niitä halua kypsennellä.

Vain perunat kypsennettyinä, niiden kera paistettua sipulia.

Kaikki kasvaa silmissä. Nämä lämpimät ovat ihan huippua. Kunhan jaksaa kastella myös.
Taivaalta tuli eilen parit pikku ripsahdukset, siinä kaikki.😲


 Krassin kukista lisää

 Nauris on vanha viljelykasvi


Ks. myös blogipostaukseni: Vähäkalorisia palstaherkkuja

Päivän satoa -perunaa ja marjoja

 

Päivän satosaldo 

oli tällä kertaa uudet perunat ja jälkkäriksi vadelmia ja saskatoon- marjoja.

Saskatoon

onkin todella kova terveyspommi, jota kannattaa syödä kun sitä saa. Sitä voi syödä sellaisenaan tuoreena, puuron päällä, piirakoissa. Se kestää hyvin pakastamista. Lue lisää tästä
ja tästä.


Itse ainakin tykkään tästä mustikkaisesta ja mantelisesta marjasta. Helppo sitä on pensaista poimiakin eli huomattavasti helpompaa kuin mustikkaa!

Vadelmatkin 

 ovat hyviä tänä vuonna. Ei ole tullut vastaan vielä yhtään matoisaa vadelmaa.

Mutta niin mikä meidän riesanamme on, niin tietenkin linnut. Ne kyllä verottavat osan marjasadosta helpolla, joten suojata pitää aika lailla. Verkko, jota saa mm. Tokmannilta, maksaa 3 euroa. Se ei ole kovin kestävää laatua, mutta ajaa asiansa. Harsoa voi myös käyttää suojana.


Ruoanvalmistus on helppoa: Keitetyt perunat ja kevyttä kermaviiliä, lehtikaalia salaatiksi.

Alla kuvassa vielä saskatoonit pensaassaan.

Saskatoonia poimitaan parhaillaan Linnan marjatilalla Lohjalla. Lue lisää tästä

Mustikkasatoa

Olipas ihanaa löytää mustikoita! Espoon Soukan alueelta löysin.

Kallion reunoilla olivat aika pieniä, mutta alavammalla maalla jo suurempia. Raihnojeni vuoksi oli arveluttavaa jäädä pitkäksi aikaa, hyvinkin viileässä säässä (noin 14 astetta), mutta puolitoista litraa sitä kuitenkin sain poimituksi ja ei tullut aika pitkäksi, niin elämysrikas on aina metsä.

Tästä se sitten alkaa. Marja-aika. Saapas nähdä paljonko ja mitä kaikkia marjoja tänä kesänä onnistuu löytämään ja poimimaan.

Omalta palstalta saa pian pensasmarjoja.

Tämä nyt alkava kesän vaihe on aivan aivan huikeaa!

Heinäkuun herkut

Sitä on käytävä vähän raihnanakin kasvimaalla. On nimittäin mansikka-aika!

Mansikkaa on tullut tähän mennessä noin 6 litraa, noin kahden-kolmen neliön alasta. Vielä tullee parisen litraa kunhan kypsyvät.

Poimin myös jo toisen kesäkurpitsan. Vähän tillii, paljon salaattia, lehtikaaliikin jo!
Paistoin kesäkurpitsan viipaleina ja maustoin yrteillä, oli hyvää kuten aina.

Peruna kukkii. Härkäpapukin jo melkein.

Marraskuu satokuu

 

Marraskuu, satokuu

On se! Tuli nostettua loput maa-artisokat, ja niitä tuli pari ämpärillistä. Osa takaisin maahan suoriin riveihin. Palsternakat myös kaikki. Lisäksi oli vielä joitakin yrttejä, kuten salviaa, jota otin kauniiksi kimpuksi.

Aurinko paistoi. Oli värejä, valoa. Vaan npeasti valo väistyi, jo neljän maissa. Ilma oli lämmin vielä, mutta läpitunkevan kostea.

Satoa laitoin sitten ruoaksi. Arkiset asiat tekevät ihmisen onnelliseksi.

Elokuun satoa 2.

Miten kaunista! Miten suurta satoa! Marjat aivan roikkuvat pensaista. Yhä uudet kukat puskevat tietään valoon ja ryhtyvät kukkimaan.

Meillä on aika runsauden, meillä on aika kiitoksen.

Koskaan ei voi tietää, mitä tulee. Aina saa yllättyä. Sellainen on luonto. Ei kuin itse tehty, vaan toisen tekemä.

Miten usein olen ilahtunut, kun olen palstalle talsinut. Matka on pitkä, ja aina ei edes jaksaisi.

Jaksaminen tulee silti aina palkituksi.

Elokuun satoa

Perunasato suuremmaksi!

Yksi vanhimmista palstalaisista, jo yli 80-vuotias, kertoi ja näytti minulle kivan jutun:

Kun nostat perunaa, otat varren ylös ja otat sitten kaikki perunat maasta, ihan pienimpiä, niitä jotka ovat vielä varressa kiinni lukuun ottamatta. Laitat sitten varren takaisin maahan. Istutat sen huolella sinne. Niin sittenpä, muutaman viikon kuluttua saat tuosta varresta vielä monia suuria perunoita. Eipä mene perunasatoa yhtään haaskoon!

Tämä vinkki on yksi monista vinkeistä ja tarinoista, joita kuluneen kesän aikana olen saanut kuulla.

Onpa minulla paljon viisaita palstamummuja! Se on ilo ja rikkaus.

Kurpitsahelteiden keskellä ja puutarhurin sateita odotellen 🌝

Kuva: Pixabay

Jaettu ilo

Palstaviljelykaverini kääntää maan, tekee penkit ja nikkaroi 
rakennelmat. Hoitaa siis raskaimmat ja teknistä taitavuutta vaativat työt.

Palstan työt ja sato jaetaan muuten aika tasan. - No, ehkä minä syön enemmän, kun olen niin kasvisten perään..

Toisaalta on joitakin, mistä minä pidän enemmän, ja joitakin mistä hän... Myös on kasveja joita tykkään juuri itse hoitaa, kuten kesäkukat ja perennat. Myös salaatti, jota syön kuin jänis, paljon.

Tässä palsta-alueemme perennaloistoa kesäkuulta.

Heinäkuun herkkuja

Paitsi mansikkaa on palstalta tullut jo mm. salaattia, retiisiä ja nauriita.  Lipstikkaa käytän ahkerasti moneen ruokaan ja sitä olen jo kuivattanutkin, samoin minttua.

Nyt odottelen uusia perunoita. Niiden kanssa sitten voita ja omia kevätsipuleita ja tietenkin tilliä! Ei juuri muuta tarvitse vähään aikaan.

Naapuri antoi porkkanoita muutaman. Sitä tuoksua juuri nostetun porkkanan!

Nyt on siis se nautinta-aika alkanut; ensimmäisiä satovihanneksia kun saa!

- Vaikka onhan tässä ollut nautintoa kevät ja alkukesäkin; auringon alla kylvää ja kastella, nähdä siementen nousevan pieniksi taimiksi, monenlaisiksi kasveiksi ja kukiksi. Linnunlaulu taustallamme, kimalaiset seuranamme.

Mansikkasato

Nämä mansikantaimet ovat nyt kolmatta vuotta palstalla. Satoa tuli jo viime vuonna, mutta sen sadon saivat linnut. Tai ottivat. Söivät pois. Harso ei suojannut, se revittiin rikki terävillä nokilla. Ja mansikat menivät.

Vaan nyt sain parin neliön palstalta mansikoita noin 9 litraa! Tämä myös hyvän suojauksen ansiosta; oli nimittäin sekä verkko että harso suojana. Edellisenä syksynä olin myös ajoissa leikannut rönsyt pois sekä peitellyt taimet talveksi. Keväällä huolellinen perkaus ja kanankakkalannoitus sekä paljon kastelua, kesän alkuhan oli aika kuiva tänä vuonna.

Voi mikä suloinen oli näky, kun mansikat aivan pullistelivat taimistaan. Niitä sitten alkaa poimia toisella kädellä kippoon, toisella suuhun:) Ei juuri parempaa ole!

Mansikat tuli syötyä tuoreeltaan; puuron päällä, jugurtissa, jäätelön kanssa. Ja saihan niitä tarjottua muillekin!