Linnunruokaa

Ja värejä jotka ravitsevat minua.

Pienen kimpun kerään, kaalinlehdistä, mintusta, viinisuolaheinästä ja kehäkukasta. 

Aronianmarjoja maistelen. Tämä hämärtyvä maisema on yhtä väsymykseni ja suruni kanssa. Se on  mielenmaisema, siksi lohduttaa.

🍁🍂🎃

Puutarhanhoito on ihmiselle hyvästä

Kuuntelin Radio Ylen 1 ltä Sari Valton toimittaman ohjelman Puutarha on terapiaa mielelle.

Oli oikein mukava kuunnella. 

Ydinkohtia tässä olivat mm. että se puutarhassa tekeminen on hyvästä ja rentouttavaa, sekä myös siellä oleminen on mieltä virkistävää.

Jokainen tavallaan. Eli sen mukaan mikä itselle sopii, ja mitä jaksaa.

Keskittyminen yksityiskohtiin, yksinkertainen puuhastelu tuo rauhallisen olon.

Kun siinä puutarhaflow ssa on sitten aikansa ollut, on ehkä saanut joitakin oivalluksia myös arjen haasteisiin.

Fyysinen kunto on samalla kohentunut ja aistitkin saaneet virikkeitä sopivasti.

 👀👀👀

Mitä useammin puutarhalla käy, sitä nopeammin flow hun pääsen, olen huomannut.  Sama kokemus minulla on metsässä.

Olennaista luonnon ja puutarhan hyvissä vaikutuksissa on myös monimuotoisuus ja että löytyy jokin salainen soppi jossa olla aivan rauhassa. Tuo soppi voi olla kasvien keskellä parvekkeellakin. Tai kotona huonekasvien keskellä, jos muuta ei ole.

Kun suunnittelet puutarhaa, siellä on hyvä laatia monimuotoisuutta kasvustoihin, myös ehkä juuri polku siihen soppeen, jossa istua ja jossa aika hetkeksi pysähtyy..

Ohjelmassa puhuttiin tosiaan puutarhoista, pihoista, parvekkeistakin, mutta ei huomattu mainita että: onhan viljelypalstojakin! 

Parhainta juhannuksen jatkoa!

Kuuntele ohjelma, siinähän oli paljon muutakin, juuri tuosta

puutarhojen terapeuttisesta vaikutuksesta.

Punaviinimarjat punastelevat

 Viimeiset onkin syytä poimia nyt.

Elokuu on haikeaakin. Onneksi odottaa vielä ihanaiset syys- ja lokakuu, väriloisteissaan ja niin.. uusine muine haasteineen. Me kestetään sitten ne vähäiset talvikuukaudet..sittenhän mennään joka tapauksessa kevättä kohti. Kyllä me selvitään. 

Tämä puutarhakirja vie mukanaan

Löysin nyt Oodi-kirjastosta Mari Mörön kirjan Vapaasti versoo - Rönsyjä puutarhasta.

Mörönperällä on puutarha, jossa tapahtuu. Siemen siemeneltä, ja taimi taimelta puutarha rakentuu ja kirjalija paiskii töitä niin ettei ihme tuo kaikki kukoistus mikä puutarhassa vallitsee!

Kirjassa on lukuisia hauskoja kasvitarinoita, muistelua kommelluksista ja töppäyksistä - joita me kaikki teemme - mutta myös paljon tietoa. Ainakin minulle oli moni kirjassa esitelty kasvi aivan uusi.

Kun rakastaa pihaansa, palstaansa tai puutarhaansa, siellä nousee ja kasvaa aina pieniä ihmeitä. Kasvit tulevat vanhetessaan yhä rakkaammiksi. Ne versovat vapaasti eikä niitä aina helpolla hallitse. Mutta tarvitseeko edes.

Kirjassa on myös tarinaa eläimistä; mm. kotitarvikekanalan kanoista ja vierailevista lampaista. Rojekteja riittää.

Suosittelen tätä inspiroivaa kirjaa kenelle tahansa ja erityisesti meille viherturaajille!