Tämä autettiin ylös talviturkinheittoreissultaan.
Kuusissa kerkkiä.
Samettiruusut istutuskunnossa.
Jokos uskaltaa?
Yksi monista asioista, mikä on sydäntäni lähellä ja mihin paljon aikaa käytän, on viljelypalstan hoitaminen. Kirjoitan tässä blogissa viljelypalstasta ja sen vierestä, kasvien elämästä ja vähän eläintenkin, ihmisten siinä muassa. Tervetuloa siis blogiini: Palstalta terve!
Tämä autettiin ylös talviturkinheittoreissultaan.
Kuusissa kerkkiä.
Samettiruusut istutuskunnossa.
Jokos uskaltaa?
Niin, kevät voi pysähtyä kylmään, kiireeseen.. huoleen.
Oli niin hersyvän ihanaa aikaa, höristelin kaikki linnunlaulut itseeni, taimet kasvoivat vauhdilla - kasvavat toki edelleen. Muutaman perunan laitin maahan.
Sitten liian moni huoli uuvutti. Kevät katosi...
Vai ei, siellähän se on vielä, omenapuut ja pensaat kukkivat, yksi toisensa jälkeen. Kyllä ne huomasin, iltakävelyllä.
Kunhan toivun, olen jälleen osa keväistä luontoa, innostuen yhä uudelleen
Jep!
Perunat on tavallista kaupan Annabelleä. Idätin noin 5 viikkoa näitä tähän mittaan, ovat parhaimmillaan istutettavaksi samoinkun taitaa maakin olla sopivan lämmintä.
Tässä taimet vallanneet ikkunalautaa. Kuvassa samettiruusuja, tomaattia, krassia, fenkolia.
Näitä nyt kastella, koulia ja karaista. Kevät on edennyt rauhallisesti, siispä aikaa on vielä taimien hoitoon.
Tänään kylvin myös kesäkurpitsat.
Katsotaan, mitä tulee.