Niin, kevät voi pysähtyä kylmään, kiireeseen.. huoleen.
Oli niin hersyvän ihanaa aikaa, höristelin kaikki linnunlaulut itseeni, taimet kasvoivat vauhdilla - kasvavat toki edelleen. Muutaman perunan laitin maahan.
Sitten liian moni huoli uuvutti. Kevät katosi...
Vai ei, siellähän se on vielä, omenapuut ja pensaat kukkivat, yksi toisensa jälkeen. Kyllä ne huomasin, iltakävelyllä.
Kunhan toivun, olen jälleen osa keväistä luontoa, innostuen yhä uudelleen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti