Kesä loppui niin että huh sentään. Sunnuntaina oli vielä helle ja kävin uimassakin niin lämpimässä vedessä. Sitten illalla tuli kova ukkossade, satoi rakeitakin ja vettä kaatamalla. Siinä se kesä sitten huuhtoutui pois.
Seuraavana aamuna oli syksyn viileys ja olikin aika hytisevän kylmää.
Vaan eihän nyt kesä pois huuhtoutunut. Se on tallessa mielessä, ja valokuvissa. Ja se on siellä sadossa, mitä vielä on tosi paljon korjaamatta.
Ei ole vielä ehtinyt tulla edes haikea mieli. Olen vaan pakastellut lehtikaalia ja pinaattia.
Poimin muuten jo ensimmäisiä marja-aronioita. Pakko saada tuoretta marjaa puuron päälle..
Marjat ja kaikki tuoreet vihreät maistuvat todella.
Olo on koronan jäljiltä aika moukaroitu ja voimat loppuvat kesken joka ainoa päivä, mutta eiköhän se tästä. Hitaasti ja kiirehtimättä.
