sunnuntai 31. lokakuuta 2021

Ajattelin kirjoittaa enemmän

kun syksy saa ja pian valkoinen on maa..

Kävin ajatuksissani keväässä, ja matka kevääseen tästä, aukeni uudella tavalla.

Matka kuin.. nyt vielä polku hämärä.



💬💬






perjantai 29. lokakuuta 2021

Lokakuuta myötäkarvaan

Kun menet asioita myötäkarvaan se on helpompaa.

- Kun olen väsynyt, liikun hitaasti kunhan liikun.

Kun sattuu ja kolottaa en voimistele kovinkaan paljoa..

Vähän, hyvin vähän.

Se riittää.


Kun migreeni jyllää joka viikko, pidän känny- ja tietokonepausseja, vaikka harmittaa.

Luen lehtiä ja kirjoja kuuntelen radiota enemmän.

Kaikkea hitaasti..

En pidä kirkkaita valoja päällä iltaisin, kotiin tullessa sytytän yhden pienen valon nurkkaan ja toisen pienen valon toiseen nurkkaan, lisäksi sytytän kynttilän.

Kynttilänliekki niin pieni kuin onkin, niin ihmeellisen paljon se lämmittää, se on elävä.

Se on varsinainen esimerkki siitä miten pienet asiat merkitsevät paljon.

Vielä tämä leimahdus


Kun kaupunki humisee jossakin...

Minä voin tehdä päätöksiä; pudottaa lehtiä, yksinkertaistaa elämää.

Syödä vähän vähemmän ja yksinkertaisemmin, muutenkun kuluttaa vähemmän, rajata kaikkia  tekemisiäkin ja keskittyä kunnolla siihen mitä teen.

Ja se silloin riittää, silloin enkelikään ei pysty parempaan.

Lokakuu ja puutarha on sisälläni puutarha pysyy sydämessäni.

Menen lokakuuta myötäkarvaan, totean, en yritä mitään enempää.

Ja luonto on maailman kaunein.



perjantai 22. lokakuuta 2021

Linnunruokaa



Ja värejä jotka ravitsevat minua.

Pienen kimpun kerään, kaalinlehdistä, mintusta, viinisuolaheinästä ja kehäkukasta. 

Aronianmarjoja maistelen. Tämä hämärtyvä maisema on yhtä väsymykseni ja suruni kanssa. Se on  mielenmaisema, siksi lohduttaa.

🍁🍂🎃