Annalassa

Olipa kiva käydä Annalassa, ja Helsingin syntysijoilla siinä samalla. Sinne Vanhaankaupunkiinhan Helsinki alunperin 1500-luvulla perustettiin!


Annalan puutarha on näkemisen arvoinen, siksi olenkin niin iloinen, että tuli tehtyä retki sinne yhtenä kesäisenä sunnuntaina. Kukat loistossaan, yrtit, hyötykasvit, niin monipuolista! Pieni ponikin oli laitumellaan.

Annalaa hallinnoi Hyötykasviyhdistys ry ja yhdistyksen päämajakin sijaitseekin Annalassa. Cafe Anneberg on suloinen pieni kahvila, lankkulattioineen - puutalohan se on kokonaisuudessaankin - kauniine viherkasveineen ja herkullisine leipomuksineen.

Harvoin ostan mitään koskaan mistään, mutta kyllähän piti banaanikakkua maistaa! Nam!

Nyt osaan reitin Annalaan, mahdoinkohan löytää uuden lempparipuistoni!?


Ihanan lämpimän elokuun hyviä tai parhaita päiviä kaikille!


Lue lisää:

Hyötykasviyhdistys

Alku ja juuri -puoti

Palstasatoa tänään

Palstalta saa nyt papuja; niitä on poimittu litroittain, verrattain pienestä papupenkistä. Syöty ja pakastettu.

Lehtikaalia pakastan myös, pieneksi paloiteltuna pusseissa; niitä voi ripotella ruokiin vielä jäisinä ja murennellen, helppoa!

Kurkkusaalis onkin pieni; oli paljon kukkia, mutta eipä niistä monesta kurkkua tullutkaan.

Punasipulit nostettiin. Valkosipulitkin pitäisi jo.

Nauriita syön silloin tällöin, ovat niin hyviä että syön raakana, kuten monia muitakin vihanneksia ja marjoja.

Nauriistahan saa myös maukkaita naurislettuja. Ohessa
yksi naurislettujen resepti.

Yllä kukkiva retiisi. Kukkia voi käyttää salaateissa koristeena.

Oikealla valkosipuli, joka on tehnyt melkoisen kukinnon, taitaa siemenetkin jo alkaa itää!
Näitä siemeniä voi laittaa kasvamaan, ensi vuonna niistä saa kynnenkokoisen sipulin, seuravana kokonaisen valkosipulin:)
Näitä minikynsiä voi ripotella myös sataattiin ja lämpimiin ruokiin, niissä on ytyä kuin itse valkosipulissakin.

Tästä voit lukea lisää valkosipulitietoa.


Ohessa siementilli, eli tästä tulen myöhemmin keräämään siemenet.

Kun sataa vettä

Olen syönyt marjoja, kukkia ja maistanut kukkien mettä.

Olen kulkenut keskellä vihreyden ja
elänyt päivää auringon..

Nyt sataa vettä. 

 

Tänään säilön ja pakastan,
marjoi, kukkii ja muistoja,
 

niitä, mitä rakastan.

           😍

Muutoksessa

Kaikki muuttuu. Yhä uusia vihanneksia valmistuu ja kypsyy. Osa kukista on kukintansa kukkinut, mutta osa vielä jatkaa kukkimista. Marja-aika alkaa olla lopuillaan.

Maisema muuttuu. Värit, muodot ja rakenne. Säätila vaihtuu toiseen, jossain vaiheessa kylmyys alkaa olla tavallisempaa kuin lämpö.

Muutos kasvimaalla ja ympäristössä, vuodenajassa, muutos minussakin.

Kiitoksella olleesta, ja uteliaisuudella tulevaa vastaan. On tämän hetken kaksijakoinen olo.

Se konkretisoituu kun teen eväsleivät, päällään lehtikaalit ja sallatit, ja lähden matkalle, elämän uusiin, pieniin suuriin haasteisiin.

Aika kukkakimppuin

Jälleen on aika, kun kokoan pieniä kukkakimppuja ja jaan niitä. Tämä on sitä, mihin en kyllästy milloinkaan. Värien ja muotojen yhdistely ja niin helpolla saa kaunista.
Nämä samettiruusut kylvin huhtikuussa pieniin taimiastioihin. Nyt ne ovat tässä. Ja niitähän on paljon!



Kehäkukka on parhaimmillaan sekin.

Monet yrtit tuovat tuoksunsa kimppuihin, ja perennat, siniset, valkoiset, sopivat ihanasti oranssin kanssa yhteen.

Elokuukin on kukkain aikaa, eikähän se tähänkään vielä lopu...

 

Millaisetkohan ovatkaan säät seuraavaksi.

Ainakin toivon että sulokukkaisia säilyisi maassa vielä pitkälle lokakuuhun.




Kimppu Sinulle, lukijani!

Yrttejä viljelypalstalla

Yrtit 

ovat olleet syötävissä keväästä saakka. Mikä milloinkin.  Nyt ovat kauniissa kukassaan mäkimeirami ja  iisoppi ja mehiläisillä käy aikamoinen kuhina niissä! Ruohosipulit jo ehtivätkin kukkia ja tekevät nyt siemeniä.

Käytän näitä kukkiviakin mausteena ruokiin, samoin kuin koristeena ja kukkakimpuissakin.

Lipstikkaa 

olen kuivannut talven varalle. Sitten se alkoikin kuivua melkein pystyyn jo maassa ja leikkasinkin sen alas.. Nyt tekee taas uutta vartta ja lehteä.

Tilli on menestynyt -ei niin hyvin. Tillin juurelta löytyy muurahaisia ja sitten sen suhteen on ollut usein pulma, että pitääkö vai ei kastella.

Persilja sen sijaan on kovassa vauhdissa. Olen jo pakastanutkin sitä muutaman satsin.

Salviaakin löytyy. Mitens se oli, tuleeko salviasta hyvää teetä... niin se taisi olla, en vain vielä ole kokeillut, mutta kokeilen.

Timjami

on suloinen yrtti ja sitä saisi olla paljon enemmän! Timjami on herkkuani.

Minttua 

on maassa nyt kolmea lajia; ensinnäkin piparminttu. 

Toiseksi sain Lähteeltä alkukesästä suklaamintun taimen. Suklaaminttu tuoksuu voimakkaasti After Eight -konvehdilta, se on aivan hämmästyttävää. - Sitä nyt tuoksuttelen ja ihmettelen, mitä siitä tekisin sitten kun se kasvaa. 

Naapurille taitoin pienen oksan ja laittoi sen veteen juurtumaan, niin ihastui suklaaminttuun hänkin.

Muuten teen mintusta tavallisimmin teetä, niin tuoreista kuin kuivatuista mintuista. - Tämä kuvassa oleva minttu on itsekseen palstalle tullut, rantaminttu tai jokin sen muunnelma.

Suojauksesta

Yrttejä tosiaan eivät jänöt ja peurat tai muutkaan tuholaiset useinkaan verota. Persilja ja tilli ovat kyllä vaaravyöhykkeessä. Ne pitää suojata; häkillä, verkolla ja hajuhaitoillakin; kuten istuttamalla lähelle kehäkukkaa ja samettiruusua.

Basilika on suojattava niin ikään, sehän on aika arka tuholaisille muutenkin.

Onpahan tätä yrttiä aika moniaista.
Olen haaveillut muuten pitkään laventelista,
mutta en ole saanut sitä toistaiseksi vielä hankittua...ehkäpä sitten ensi kesänä.

Yrttejä kelpaa käyttää, ne tuovat väriä, makua ja monenlaista terveysvaikutusta ruokiin.

Kun käyttää yrttejä tuoreena ja kuivattuna, eikä esim. puristeina, pillereinä, niin niiden liikakäytöstä ei ole vaaraa. Yrteistä voit lukea lisää vaikka tästä.

(Kuvat: mäkimeirami, rantaminttu, basilika. Alimmainen laventelin kuva on Pixabaysta.)