Krookuksiakin syksyllä

Valoa väreistä

Väriloisto lokakuun
on vielä edessämme..

Muutamia vaahteroita on jo hehkuvan punaisissa ja oransseissa sävyissään,  moni muu puu ei vielä ole ehtinyt tähän vaiheeseen.

Maassa saattaa nyt löytyä näitä syyskrookuksia jotka tuovat oman panoksensa väri-ilotulitukseen.

Tämä kuva on Annalan puutarhasta.

Päivän saalista

Kävin poimimassa varmaan tämän syksyn viimeisen kurpitsan, viimeiset porkkanat ja nauriit sekä paljon kukkia.

Loppuja kukkia koitin peitellä hallalta suojaan. En tie tuleeko se halla vielä mutta niin, joskushan se tulee, eikä kaikkia kukkia haluaisi menettää kerralla.

Lemmikit ja unikot ovat alkaneet tehdä uusia nuppuja. Krassejakin, niitä salaattiherkkujani riittää.

Olipa ihana olla hetki palstalla, vaikka ei ihan lämmintä enää ollutkaan.

Muuttolinnut, sade ja paiste

.. mut talven poistuneen kun täältä näätte

..niin palatkaa!

Linnut nimittäin.

Tein kävelyn läpi syksyisten niin vaihtelevien maisemien. Välillä paistoi aurinko, välillä satoi oikein kunnon kuuron.

Pilvet kulkivat. Ja aurinko niin lämpöinen, sitten taas ei...

Syksyn elämyksellisyys. On enemmänkin kuin kesän. On niin paljon läsnä. On mennyt kesäkin, näissä pihlajanmarjoissa ja heinän kukinnoissa.

Hiekassa jäljet myöhäisen uimarin.

Ilo sydämessäni kuin salaa hiipinyt kun oli oikea hetki enkä huomannut:)

                                                                      

Jos tämä tässä on sitä syksyä, niin ei se enää huoleta yhtään.



Kauniita päiviä läpi sadeverhon!

Syksyn hetkiä

Kiva pieni pallo on amppariestin parvekkeelle keväällä.
- Auttaako vai ei?

Tee ite parempi, sanoisi Jope.

Minä sain tän lahjaksi ja tää on suloinen. Käy se hyvin stressipallonakin!

Kevättä odotellessa siis...

↔↔↔

Syksy saa mut ei se saa.. lannistaa.  Mitä hassumpaa keksii sitä parempi. Yksi ideani on käydä vielä uimassa luonnonvesissä. Eilen olin meressä, ja kyllä virkisti. Loppuviikolla on tarkoitus pulahtaa vielä järveen.. ainahan saa haaveilla!

↔↔↔

Olen saanut niin paljon kesävirkistystä että en oikeastaan kauheasti katsele taaksepäin, vaan enempi eteen. Luonto menee hetken vielä parempaan päin, kohti värikylläisintä syysaikaa. Sitten ovat värit vähemmässä.

Moni sanoo pelkäävänsä talvea. Niin minäkin. En haluaisi talvea. Ja kuitenkin aika kulkee vinhaa vauhtia sitä kohti. On keksittävä jotakin. Keinoja selviytyä.

Yksi keino on lukeminen.  Vaipua lukumaailmoihin, iltaisin. Miten rikasta on voida lukea, oppia, viisastua. Seikkailla mielikuvitusmaailmoissa ja nauraa hauskalle.

🌂🏮🎃🎉


Lue syksyn tullen (kun palstakuulumiset vähenevät) myös blogiani sentinvenyttaminen.blogspot.com

Syysvärejä palstalla

Samettiruusut niin suloiset ovat malleina
pensaille joilla lehdet pian yhtä punaiset.