sunnuntai 5. elokuuta 2018

Elokuun satoa 2.


Miten kaunista! Miten suurta satoa! Marjat aivan roikkuvat pensaista. Yhä uudet kukat puskevat tietään valoon ja ryhtyvät kukkimaan.

Meillä on aika runsauden, meillä on aika kiitoksen.

Koskaan ei voi tietää, mitä tulee. Aina saa yllättyä. Sellainen on luonto. Ei kuin itse tehty, vaan toisen tekemä.

Miten usein olen ilahtunut, kun olen palstalle talsinut. Matka on pitkä, ja aina ei edes jaksaisi.
Jaksaminen tulee silti aina palkituksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti