Luonto alkaa olla riisuuntunut, valmis huilaamaan kasvukauden jälkeen.
Polulla on paksu kerros lehtiä, kariketta, joka alkaa vähitellen muuttua maaksi.
On lapsenomainen ilo kävellä paksussa lehtikerroksessa...
On ilo puuhata luonnossa muutenkin. Mullassa maan nyt varsinkin. Kera kastematojen. Viimeistellä puutarhaa lepoonsa.
Säilöä. Hamstratakin, niinkuin nyt kuivamuonaa ja muuta tarpeellista. Villasukkarivistö kaapissa kylmien päivien varalle.
Varaudutaan ja vetäydytään, kuin luonto. Mutta pidetään sydän avoimena.
🍁
🍂
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti