Palstaltaterve! -blogi täytti juuri neljä vuotta! 🎂 🙂
Kesä on tänä vuonna ollut hieman myöhässä, mutta nyt alkaa näyttää tosi hyvältä kaikki. Paitsi omalla maalla, vierailen myös ystävien mailla usein. Kasvu täyttää elämäni, olen kuin jossakin nirvanankaltaisessa olotilassa..
Raihnani on tehneet kuitenkin sen, että joudun rajaamaan aika lailla mitä voin, mitä en. Alkukesästä oli vaikea jakso nivelrikon kanssa. Selkä meni jumiin ja jaloista valahti voimat. Ihan tosi tosi ikävä tunne ja tilanne. Minun voimistelut sitten kyllä lisääntyi aika nopsaan. Teen aina kun vain mahdollista, varsinkin selälle, vastaliikkeitä. Kun kipu ei salli liikkumista lainkaan, pyörittelen itseäni ei siis lantiota vaan liikun eteen sivulle taakse sivulle, se vaikkei helpottaisi tekee hyvää ja hellii.
No ei tästä pitänyt tulla sairauskertomusta. Kuitenkin se sairaus, nivelrikko on osa elämääni. En sitä peittele. En sitä tuo esillekään. Joskus pitää, kun selittää, miksi en voi istua tuossa, miksi pitää nousta taas seisomaan, miksi lähden pitkästä kokouksesta aikaisemmin pois.. silloin on selitettävä.
Nyt selitän, että olen muuten aika sinnikäs sissi. Joka kuitenkin on alkanut lyhentää kasvimaasessioitaan. Ja se on ihan hyvä asia se. On aikaa nauttia myös niittyjen kukista, merestä, ja jaksan jutella enemmän ihmisten kanssa. Luen iltaisin enemmän. Kirjoittelen runoja, ja muutakin.
Olen kyllä iloinen tämän kesän puutarhaelämisestä. Ihmisiä on ollut mukava tavata, ja on kuin uusi alku monella tavalla.
Samettiruusut ovat nyt alkaneet kukkia. Salaatti kasvaa kunhan jänö ei syö. Lehtikaalit, sipulit, porkkanat, perunat. Kurpitsantaimet vankistuvat ja kohta kukkivat..
Sadekin vihdoin saatiin, se on hyvä asia. Toivotaan vielä hyvää marjasatoa.
Mitä sinulle kuuluu tänään?
Voi hyvin!
💛💙❤️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti