Mikään ei ole tärkeää paitsi...

Mustarastaiden kaihoisa kujerrus ja kevään ensimmäinen mantukimalainen virkisti tätä päivää. Oheiset voikukat; kevään ensimmäiseni, ovat parin päivän takaa.

Tämä on 100. palstablogipostaukseni! Onpa tullut kirjoitettua palstasta ja onpa tullut kirjoitettua sen vierestäkin - kuten jo blogin esittelyssäkin totean.
Luonto; erityisesti metsä, meri kun inspiroi minua yhtä lailla kuin palsta. Ja palstallahan ei olla edes koko vuotta vaan yleensä vain puoli vuotta:) eikös se niin ole.

Olen viljellyt yhteensä 20 vuotta näillä kaupungin viljelypalstoilla. -- Sitä ennen lapsena kasvimaalla kasvatin niin perusvihanneksia, juureksia kuin yrttejäkin. Ja siinä välissä sitten ikkunalaudoilla, parvekkeilla ja pihoilla:)




Mikään ei ole tärkeää paitsi puutarhanhoito...  eikä sekään ole niin kovin tärkeää.

Joku minua ennen on tämän lausunut ja onhan se niin totta. Tärkeää on puutarha, vaan ei kuolemanvakavaa sekään. Asioita voi tehdä rennosti ja pitääkin. - Helpommin sanottu kuin tehty mutta kuitenkin, niin se on. Ota iisisti. Hengitä. Ole tässä ja nyt. Tunne olevasi.


Elämä on nimittäin

tänään. Tänään hohtavat nuo lepän silmut niin hopeaisina, huomenna jo aukeavat.
Pensaiden hiirenkorvat, ne ovat kauneimmillaan tänään. Kauniita huomennakin, mutta erilaisia.
Tämän päivän maisemaa ei voi nähdä samanlaisena kuin tänään.


Kauniita keväisiä päiviä edelleen sinulle lukija ja lämmin kiitos sinulle joka olet kommentillasi ilostuttanut päivääni! 💛