Miten ihania ovatkaan nämä vaaleanpunaiset malvat!
Suloisia. Ja nämähän ovat juuri niitä, mitä minun lapsuudenkotini pihamaalla, äidin vaatimattomassa kukkapenkissä kasvoi!
Äidillä ei suuren maatalon emäntänä ollut paljon aikaa kukille. Malvaa kasvoi penkissä, seuranaan sinistä ja vaaleanpunaista akileijaa. Hyvin sopivat yhteen ja myös piirtyivät mieleeni kirkkaasti.
Lapsena hoidin
kasvimaatamme. Se oli joskus raskasta työtä, varsinkin helteisinä päivinä. Silti
jo silloin tykkäsin kasvien parissa puuhastelusta.
Nyt kun näen nuo
palstanaapurini malvat, tulevat muistot mieleeni.
Naapurini kanssa juttelemme vielä siinä, moniaisista asioista, ja se on mukavaa.
Naapurini kanssa juttelemme vielä siinä, moniaisista asioista, ja se on mukavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti