Lumoudun luonnosta lokakuussakin. Eihän tämä mikään loka-kuu, vaan on lehti-kuu ..tai loisto-kuu.
Kun katselin hiirenkorvia – puolisen vuotta sitten- haltioituneena kauneudesta, herkkyydestä, uusista aluista.. niin, eihän siitä ole edes kauaa..
niin nyt ehkä, ehkä haltioidun vielä enemmän tästä väri-ilotulituksesta.
Näin minua hemmotellaan, taidenäyttelyllä kaikkialla ympärilläni:)
Ja kun puiden rungot paljastuvat jälleen, ihailen niiden muotoja, harmoniaa ja seesteyttä.
Silmät lepäävät sitten niissä.
Hienoa kun osaa nauttia eri kuukauksien tuomasta vaihtelusta luonnossa.
VastaaPoista