Huonekasvit kaipaavat huomiota

Nyt on se aika vuodesta, jolloin on syytä hoivailla sisäkasveja. Valoa on ollut niukasti ja on edelleen. Lämmitys kuivattaa ilmaa ja tuulettaminen ei ilahduta sekään kasvejani.

Aralia on pudottanut suurimman osan lehdistään. On vielä hengissä kumminkin. Liljat kärvistelevät. Peikot onneksi sen kun porskuttaa.

Löysin tällaisen kivan kirjan uudesta keskustakirjastostamme Oodista. Ei muuta kuin lukemaan ja oppimaan, miten toimia ihanien viherkasvieni kanssa.

Vielä on matkaa kevääseen. Matka taittuu kuitenkin nopeasti, varsinkin tällaisina aurinkoisina talvipäivinä!

Hyvää joulua

Jouluun tyyntyy maa ja mieli

Sitä voi olla vaa
ja katsella kun portin pieli

peittyy lumeen.

Hyvää joulunaikaa!

Joulukukkia

On aika hoivailla viherkasveja ja sisäkukkia, ne kun tuovat väriä ja raikkautta kotiin.

Ja nyt on vielä ihana joulukukkien aika.

Tykkään erityisesti hyasinteista. Vaikka olen hajusteyliherkkä, hyasintti ei juuri häiritse, ihme kumma.

Kukat on niitä asioita jotka huomaa joskus vasta kun ne puuttuu. Minulla ei tosin ole pelkoa että unohtaisin hankkia kukkia...

Kun ikävöi mennyttä kesää, kaikenlaiset kasvit kotona virkistävät.

Ihan pian on tammikuu ja valo lisääntyy; silloin aletaan ikävöidä jo tulevaa kesää:)

Hyvää adventtia!

Elämä on

Niin ne sanoo. Ja minusta: Elämä on - enemmän! Se on enemmän kuin arki, enemmän kuin raha tai tavara.

Se on nimittäin jotakin muuta kuin materiaa.

Poimin marraskuisen varpukimpun ja käsissäni on jotakin joka lohduttaa, koska se on elävää, ja koen yhteenkuuluvuutta sen kanssa.
Ihan kuin puun kanssa koen yhteyttä, siksi tykkään olla lähellä puita, kun niitä on.

Tämä kaikki on materiaa, kuten minäkin, mutta se on muutakin.
 Se on myös mysteeri, kysymys, hallitsematon luomus.

En voi mitenkään 'hallita' elämäänikään. Arkeani voin hallita jonkin verran. Ja niin meidän pitääkin, yrittää ainakin.

Vaikka keittää perunoita ja paistaa rieskoja, syysillan jo hämärryttyä.

Siemenet talteen

On selvää, että itse kerätyt ja pussitetut siemenet tulevat monin verroin edullisemmaksi kuin kaupasta ostetut.

Siemeniä kannattaa siis kerätä omalta kasvimaaltaan mahdollisimman paljon. Keväällä on sitten mistä ottaa. Itse keräsin mm. samettiruusun, kehäkukan, palsternakan, tillin ja persiljan siemeniä. Sain lisäksi reunuspäivänkakkaran ja muita perennojen siemeniä naapureilta.

Suodatinpussit ovat hyvää pakkausmateriaalia siemenille, taittele ja nido tai teippaa pussi kiinni.

Valkosipulit maahan

Vihdoin saatiin valkosipulitkin maahan! Vielä ehti tänään lauantaina ne tälläämään, juuri ennen pimeän tuloa.

Nämä valkosipulit ovat itse kasvatettuja. Alkuperäiset kynnet olivat vuosi sitten Alku ja Juuri - puodista ostettujen virolaisten valkosipulain kynsiä. Hyviä olivat.

Niin yleensä tuo lokakuun loppupuoli on hyvä aika istuttaa talvivalkosipulit. Vaan syksy on ollut kovin lämpöinen, ja siksi tässä ei ole tarvinnut pitää kiirettä.

Hiiriä ei näkynyt tällä kertaa. Ei juuri muitakaan eläimiä. Varas oli kuitenkin käynyt, mm. kastelukannu oli kelvannut. Harmittavaista!

Kyllä oli kuitenkin hienoa taas tuntea multaa kämmenissään. Se on lääke. Jokin taika siinä on, multa ja sen tuoksukin, rentouttavat.

Marraskuu satokuu

 

Marraskuu, satokuu

On se! Tuli nostettua loput maa-artisokat, ja niitä tuli pari ämpärillistä. Osa takaisin maahan suoriin riveihin. Palsternakat myös kaikki. Lisäksi oli vielä joitakin yrttejä, kuten salviaa, jota otin kauniiksi kimpuksi.

Aurinko paistoi. Oli värejä, valoa. Vaan npeasti valo väistyi, jo neljän maissa. Ilma oli lämmin vielä, mutta läpitunkevan kostea.

Satoa laitoin sitten ruoaksi. Arkiset asiat tekevät ihmisen onnelliseksi.