torstai 16. huhtikuuta 2020

Siemeniä riittää

Vähänkös on taas hävikkisiemeniä, jotka ei kuitenkaan mee hävikkiin vaan käyttöön!

Tästä satsista on lähtenyt jo pari postipakettia eteenpäin ja liikenee palstanaapureillekin jos vaan tarvetta on.






Laitoinkin pääsiäisenä ensimmäiset samettiruusun siemenet multiin. Kohta on vuorossa muita kukkia. ensin vaan on raivattava niille tilaa.

Kevät on kuin aina ennenkin; sataa ja paistaa. Luntakin on saatu välillä, kuten nyt tänään. Kevät etenee ja ilostuttaa kiitollista sydäntä.



sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

Pääsiäistä!

Puiden oksissa silmut pullistuvat ja jo pieniä hiirenkorviakin näkyy. Ensimmäiset valkovuokot olivat avautuneet eilen lauantaina, auringonpaisteisessa lehdossa.




Näin, rannassa, myös nokikanan, kanadan- ja valkoposkihanhia sekä metsässä närhen. Närhi on suuri lintu, melkein variksen kokoinen, värikäs ja näyttävä ilmestys. Kun minut huomasi, alkoi hyppiä puun oksistossa ylöspäin aika vikkelään.




Ohessa erikoinen luonnon toteuttama 'Kasper-tonttu' metsässä.


Pääsiäispäivänä onkin saatu katsella sadetta, ja toki kukkia sisällä, pieniä aurinkoja ne tänään.

Hyvää pääsiäistä edelleen!

Narsissini ja tulppaanini muistuttavat tänään ilosta, toivosta ja luonnon jatkuvuudesta.

     👍👍





torstai 9. huhtikuuta 2020

Kevätseurantaani

Ensimmäinen valkovuokon nuppu

Kevättähtiä on ollut puistoissa jo pitkään

Se on toinen todellisuus mikä löytyy luonnosta. Turvattomuuden, epävarmuuden ja tämän päivän ihmisten itsekkyydenkin aiheuttamaa pahaa mieltä voi hoitaa kauneus, kasvu ja kiitollisuus - siitä mitä on!

sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

Olen siinä mukana

Taivas on pessyt silmänsä.

Ilma on kirkas
ja tuntuu puhtaalta.


Silmut ovat päättäneet pullistua
huolimatta viileästä säästä.

Näin ensimmäiset sinivuokot,
näin ensimmäiset kukkivat pajunkissat.


Kaikki tapahtuu kuin jossain tuolla ulkopuolella.

Kaikki tapahtuu niin vaitonaisesti.

Ja silti olen siinä mukana

tänäkin keväänä

- kuin sinäkin.








sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

Katso ihania kukkia niin luonnossa kuin puutarhoilla




Jälleen olin 'näyteikkunaostoksilla', kukkakaupan ulkopuolella. Niin kevättä ja pääsiäisen tuntua jo...





 Vielä en osta orvokkeja parvekkeelle, kun yöpakkasia sen verran vielä tulossa.


Ilo, se ei saa kuolla.

Pieniä hyviä asioita siis puolla!


Itseäs huolla,

ja muista myös lähimmäisiäsi täällä ja

tuolla (**)

 



sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Iloitaan luonnosta ja leikistä

Poimin metsästä, polun varresta, sellaisesta paikasta mistä mustikoita ei kukaan haluaisi kesällä poimia, muutamia mustikanvarpuja. Ne ovat kauniita kun niihin tulee pian niin kukat kuin pienet lehtiruusukkeetkin. Ja tulppaanien kanssa sopivat hyvin yhteen.

Poimin myös käpyjä ja muuta pientä. Leikin kuin lapsi välillä, tehden mandaloita tai muita sommitelmia, kotona.

Otan muuten piirustusvälineet seuraavaksi esille. Haluan piirtää. Piirtäminen rauhoittaa ja virittää se luovuutta muutenkin, ei paha asia.

Sitä saa keksiä mitä huvittaa, näinä aikoina kun paras pysyä kotona TAI sitten sielä luonnossa. Ulkona ei nyt ihan koko aikaa voi olla, eikä ehdikään, mutta jos tuo luontoa ja muuta mukavaa kotiin työpöydälle niin kaikki on paljon hauskempaa.

Sillä on muistettava nyt, että ei rasita liialla huolestuneisuudella itseään. Huoliuutiset välillä seis ja tilalle ihan jotakin muuta.


maanantai 16. maaliskuuta 2020

Kevät on ihan juuri täällä

Kun menetyksen jälkeen saa jotakin takaisin, se onkin monin verran arvokkaampaa!

Tällaista tuli mieleen, kun mietin, että miten hyvin pääsen kuitenkin jo liikkumaan, kun välillä en päässyt. Mutta Siperia opettaa... ottamaan lyhyempiä askelia.

Vaan tämä on palstablogi. Ja palsta se alkaa olla mielessäni aina enemmän. On outoa että tällaisen piiitkän ikäänkuin pitkittyneen syksyn - josta tykkäsin vielä marras-joulukuussa- jälkeen tuleekin sitten kevät. Ilman hankikantosia, ilman jäälläkävelyitä, tulee kevät. Ihan kohta se on täällä, oikeesti.
Tulee, odotti tai ei.

Näin joitakin sipulikukkia nousseen jo viikko pari sitten, puistossa. Ja aurinko lämmittää silloin, kun se nyt vaan jaksaa paistaa.

Ehkä se kevätmieli nousee, kunhan tässä päästään eteenpäin, päivä kerrallaan.

Maailmantilanne ja maan tilanne tosin on hyvin erikoinen; karanteeneja, etätöitä, tapahtumien peruutuksia, hamstrauksia (kääk, oli kauppa juuri tyhjä vessapaperista, jota olisin minäkin jo tarvinnut..) ja ennenkaikkea varoa, ettei saa ja/tai levitä uutta vaarallista virusta, minkä vuoksi tämä kaikki edellämainittu tapahtuu.

--Tätä kirjoittaessani kuulen, että yli kymmenen henkilön kokoontumiset, ja jopa ystävien tapaamiset on syytä jättää väliin. Koulut suljetaan. Suomessa vallitsee nyt poikkeustila!😲


Niin, ihana erämaamme Nuuksio oli täyttynyt retkeilijöistä viikonloppuna. Kuten moni muukin luontopaikka. Minä käppäilin lähimetsässä ja ihastelin hetken kaikkia kauniita värejä, mitä sieltä löytyy!

Pietään lippu korkealla!