
Vaan kestihän se.
Tarvittiin kaikki ne mustarastaat, satakielet.
Tarvittiin helteet.
Tuulet kylmät ja hyiset ja sitten lopulta ne lämpimät.
Ruohikko jonka päällä istua, muurahaisia hätistellä.
Taimet, ne kaikki pienet, herkät ja alkavat, täynnä lupausta ja toivoa.
Niityt valkoisesta ja keltaisesta punaiseen ja liilaan, kaikki värit, kerrallako nekin nyt?
Ihmiset niin iloiset, musiikit, laulut ja veisuut.
Tarvittiin niin selkeä kutsu:
Tule jo sieltä!
Älä jää hämärään.
Tule, minä olen täällä Sinua varten.
Kesä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti