Kaisaniemessä oli sieninäyttely! Oli paljon sieniä löydetty sinne, ja mukavaa oli niitä opiskella.
Samalla tuli katseltua kaunista ulkopuutarhaa ja monia ideoita nousi mieleen silmälläpitäen esni vuoden viljelyjä.
Ensi vuosi ja kevät sen myötä, tulee. On ihana ajatellakin kevättä, mielivuodenaikaani. Vaikka, eihän syksyssäkään mitään vikaa ole:)
Yksi monista asioista, mikä on sydäntäni lähellä ja mihin paljon aikaa käytän, on viljelypalstan hoitaminen. Kirjoitan tässä blogissa viljelypalstasta ja sen vierestä, kasvien elämästä ja vähän eläintenkin, ihmisten siinä muassa. Tervetuloa siis blogiini: Palstalta terve!
tiistai 11. syyskuuta 2018
sunnuntai 12. elokuuta 2018
sunnuntai 5. elokuuta 2018
Kutsumattomia vieraita
Surullista kuultua: Palsta-alueella oli käynyt varkaita. Oli viety: työkaluja, saappaat, kottikärryt. Ei siis ihan pieniä näpistyksiä. Ja harkiten oli otettu. Miksi, miksi?
Aiemmin oli joiltakin viety kurpitsoja ja joitakin muita kasviksia.
Suru on paljon suurempi, kuin jos peura olisi maistellut, tai jänis. Tai gammayökkösen toukka, muurahainen, hiiri, lintu.
Palstanaapuri, jolta lähti kottikärryt, on tehnyt varmaan useita satoja tunteja töitä palstallaan tänä kesänä. Hän ei olisi ansainnut tätä. Eikä kukaan muukaan.
Suklaapatukan näpistys kaupasta ei ole niin suuri rikos kuin palsta-alueelta viety pensas, perenna, kurpitsa tai työkalu, minusta.
Meidän tulisi asettaa vartio alueelle. Alue on kuitenkin hyvin suuri. Meistä monet myös olemme vanhahkoja hauraita naisia, miten meistä olisi varkaita vastaan, jos sellaisiin törmäisimme?
Suru varjostaa viljelyämme. Valoa ei kai ole ilman varjoa...
Aiemmin oli joiltakin viety kurpitsoja ja joitakin muita kasviksia.
Suru on paljon suurempi, kuin jos peura olisi maistellut, tai jänis. Tai gammayökkösen toukka, muurahainen, hiiri, lintu.
Palstanaapuri, jolta lähti kottikärryt, on tehnyt varmaan useita satoja tunteja töitä palstallaan tänä kesänä. Hän ei olisi ansainnut tätä. Eikä kukaan muukaan.
![]() |
| Kuva: Pixabay |
Meidän tulisi asettaa vartio alueelle. Alue on kuitenkin hyvin suuri. Meistä monet myös olemme vanhahkoja hauraita naisia, miten meistä olisi varkaita vastaan, jos sellaisiin törmäisimme?
Suru varjostaa viljelyämme. Valoa ei kai ole ilman varjoa...
Elokuun satoa 2.
![]() |
Meillä on aika runsauden,
meillä on aika kiitoksen.
Koskaan ei voi
tietää, mitä tulee. Aina saa yllättyä. Sellainen on luonto. Ei
kuin itse tehty, vaan toisen tekemä.
Miten usein olen
ilahtunut, kun olen palstalle talsinut. Matka on pitkä, ja aina ei
edes jaksaisi.
Jaksaminen tulee
silti aina palkituksi.
perjantai 3. elokuuta 2018
Gammayökköset ym. uudet vieraat
Härkäpapu vetää puoleensa gammayökkösiä. Niin, mene ja tiedä. Jokatapauksessa niitä gammayökkösen toukkia löytyi härkäpavuista. Härkäpapuja oli syöty minkä johdosta kasvi oli alkanut kuihtua.
Kun tänään menin palstalle, tulivat vastaani ihan ensiksi ampiainen, mehiläiset ja sitten pölähti jo kuoriutuneita gammayökkösiä kasvustoista. Ne olivat valmiita perhosia, harmaasävyisiä mikäli näin oikein ja liikkuivat nopeasti.
Kaikkea sitä onkin. Opiskelin hieman gammayökkösistä, ks itsekin vaikkapa tästä:
gammayökköset leviävät.
No, siinä kun tarkastelin palstaa kuuden päivän poissaolon jälkeen, löytyi muitakin eläinten käyntejä: Peura oli syönyt kaikki punajuuren varret! Aha, senhän osasi arvata, kun otti harson pois. Mutta punajuuret olivat onneksi jo isoja, ja ne saattoi nostaa maasta. Muutenhan peura siirtyisi syömään itse punajuurta seuraavaksi!
Tällaista tänään.
Vinkki helteisiin
Kun lähdet kasvimaalle tai minne muualle hyvänsä, helteessä, ota mukaasi hieman merisuolaa pakattuna vaikka suodatinpussiin. Kun alkaa huippaamaan liian kova kuumuus ja sen myötä elektorolyyttien puute, maistele vähän suolaa!
Tämän kuulin palstalla. Ja otinpa heti vinkin käyttöön.
Tämän kuulin palstalla. Ja otinpa heti vinkin käyttöön.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









