Saskatoon on parhaimpia marjoja.
Tässä varhaisia saskiksia muutama.
No, kaikki marjathan on parhaita...
Kuitenkin saskatoon on sikäli erilainen että on niin ruokaisa. Siitä tulee kylläiseksi jos vaikka jugurtin kera syö annoksen.
Intiaanit käyttivät saskatoonia, siis marjatuomipihlajaa, varastoevääseen pemmikaaniin.
Poimin sitten myös jo mustikoitakin vähän.
Joko sinä lähit marjaan?
ovat nämäkin:
Syötävän kauniita on kehäkukat. Ja voihan niitä syödäkin!
Kuten myös krassia, orvokkeja. Koristeena salaattien ja muiden ruokien myös ja ainakin käyttää.
Kun vadelmat kypsyvät, kun mustikat kypsyvät, kun saa ekat uudet perunat kera tillin .
Salaatit, lehtikaalit, kaikki...
Nyt on kaikkea. Melkein. Ainakaan ei puutu mitään.
Näin se on. Aina on tilaa vielä yhdelle ihanalle perennalle, pienelle yrtille tai parille siemenelle.
Se asenne on hyvä elämässä muutenkin. Tilaa on yhdelle uudelle harrastukselle tai ..
Rakkauteni puutarhoihin kasvaa vuosi vuodelta. Ihana kyläillä muidenkin ja mukava ajatella ja suunnitella puutarha-asioita.
Fb ssa on ryhmiä joissa myös voi keskustella puutarhaisista ja viljelyllisistä asioista.
Kuten Palstaviljelijät Minibonde.
Liity sinäkin.
Kallioilla on kuivaa mutta kaunista. Tämän kallioisen rinteen metsän puolella kasvaa mustikanvarpua. Niitähän kävin tutkimassa. Oli vähän raakileita, ei paljoa. Nyt saisi sitä vettä tulla.
Kuuntelin Radio Ylen 1 ltä Sari Valton toimittaman ohjelman Puutarha on terapiaa mielelle.
Oli oikein mukava kuunnella.
Ydinkohtia tässä olivat mm. että se puutarhassa tekeminen on hyvästä ja rentouttavaa, sekä myös siellä oleminen on mieltä virkistävää.
Jokainen tavallaan. Eli sen mukaan mikä itselle sopii, ja mitä jaksaa.
Keskittyminen yksityiskohtiin, yksinkertainen puuhastelu tuo rauhallisen olon.
Kun siinä puutarhaflow ssa on sitten aikansa ollut, on ehkä saanut joitakin oivalluksia myös arjen haasteisiin.
Fyysinen kunto on samalla kohentunut ja aistitkin saaneet virikkeitä sopivasti.
👀👀👀
Mitä useammin puutarhalla käy, sitä nopeammin flow hun pääsen, olen huomannut. Sama kokemus minulla on metsässä.
Olennaista luonnon ja puutarhan hyvissä vaikutuksissa on myös monimuotoisuus ja että löytyy jokin salainen soppi jossa olla aivan rauhassa. Tuo soppi voi olla kasvien keskellä parvekkeellakin. Tai kotona huonekasvien keskellä, jos muuta ei ole.
Kun suunnittelet puutarhaa, siellä on hyvä laatia monimuotoisuutta kasvustoihin, myös ehkä juuri polku siihen soppeen, jossa istua ja jossa aika hetkeksi pysähtyy..
Ohjelmassa puhuttiin tosiaan puutarhoista, pihoista, parvekkeistakin, mutta ei huomattu mainita että: onhan viljelypalstojakin!
Kuuntele ohjelma, siinähän oli paljon muutakin, juuri tuosta
puutarhojen terapeuttisesta vaikutuksesta.
On ihanaa, että luonto välillä kastelee maat ja metsätkin.. sitä jo surtiin kun oli niin kuivaa.
Oi lämpöä ja sateita!
