Ajattelin kirjoittaa enemmän

kun syksy saa ja pian valkoinen on maa..

Kävin ajatuksissani keväässä, ja matka kevääseen tästä, aukeni uudella tavalla.

Matka kuin.. nyt vielä polku hämärä.

💬💬

Lokakuuta myötäkarvaan

Kun menet asioita myötäkarvaan se on helpompaa.

- Kun olen väsynyt, liikun hitaasti kunhan liikun.

Kun sattuu ja kolottaa en voimistele kovinkaan paljoa..

Vähän, hyvin vähän.

Se riittää.

Kun migreeni jyllää joka viikko, pidän känny- ja tietokonepausseja, vaikka harmittaa.

Luen lehtiä ja kirjoja kuuntelen radiota enemmän.

Kaikkea hitaasti..

En pidä kirkkaita valoja päällä iltaisin, kotiin tullessa sytytän yhden pienen valon nurkkaan ja toisen pienen valon toiseen nurkkaan, lisäksi sytytän kynttilän.

Kynttilänliekki niin pieni kuin onkin, niin ihmeellisen paljon se lämmittää, se on elävä.

Se on varsinainen esimerkki siitä miten pienet asiat merkitsevät paljon.

Vielä tämä leimahdus

Kun kaupunki humisee jossakin...

Minä voin tehdä päätöksiä; pudottaa lehtiä, yksinkertaistaa elämää.

Syödä vähän vähemmän ja yksinkertaisemmin, muutenkun kuluttaa vähemmän, rajata kaikkia  tekemisiäkin ja keskittyä kunnolla siihen mitä teen.

Ja se silloin riittää, silloin enkelikään ei pysty parempaan.

Lokakuu ja puutarha on sisälläni puutarha pysyy sydämessäni.

Menen lokakuuta myötäkarvaan, totean, en yritä mitään enempää.

Ja luonto on maailman kaunein.

Linnunruokaa

Ja värejä jotka ravitsevat minua.

Pienen kimpun kerään, kaalinlehdistä, mintusta, viinisuolaheinästä ja kehäkukasta. 

Aronianmarjoja maistelen. Tämä hämärtyvä maisema on yhtä väsymykseni ja suruni kanssa. Se on  mielenmaisema, siksi lohduttaa.

🍁🍂🎃

Oi syksy

 

Hei näyttää keväiseltä

 Nämä kauniit puistot.

Saan voimaa väreistä. Ja nyt niitä on.

Syksyn villiyrttejä

 Ovat esim. nämä vuohenputket.

Opettele tuntomerkit ennenkuin keräät.

Kuvat näpätty Lapinlahden Lähteeltä; Helsingin  Kaupunkiluontokeskuksessa, jossa Kuluta vähemmän -ryhmäni vieraili tiistaina.

Kun syksy saa

Ja puutarha vetää puoleensa. On jo kylmä ja kaikki tuntuu erilaiselta. Ei tulee samaa flowta kun on kylmä.

Tänään on kuitenkin syksyn pääsiäinen.

Keltaista väriäkin riittää.

Otan kohta porkkanat ja osan maa-artisokista ylös. Monia kukkiakin vielä löytyy.

Luonto ei ole ehkä koskaan ollut näin lähellä minua kuin tänä vuonna on.

Se on kotini. Enkä päästä irti.

Armo ei ole koskaan avautunut sekään niin konkreettisesti kuin tänä vuonna. Enkä päästä irti siitäkään.