Pavut ja perunat vielä kasvaa jokusen viikon.
Ja marja-aika, ei ihan muutamaan viikkoon.
Lintu oli tehnyt sinisen läiskän katuun, mistä lie kypsän mustikan löytänytkin!
Tässä kohden ollaan. Onpa kevät ja alkukesä ollut hektinen. Nyt saa levähtää ja niin, sateen ropinaa olisi mukava kuulla, kuten viime maanantaina saikin.
Hyvää juhannusta!
Näitä ihania lilan sävyjä ja päivänkakkamerta.
Luonnonkukat moninaiset ovat myös loistossaan ja niistä saa kauneimman kimpun.
💜💜💜
No ensimmäisenä tulee se ulkonaolon hyvä vaikutus. Minulle se long covid -keväänä antoi parempaa hengitystä, vahvistumista. Toki raihnojakin pahentui mutta niitäkin jollain lailla osasin hoitaa ja vähän kerrallaan muutenkin edeten (kuten kaikessa).
Toiseksi nostaisin flown. Eli kun alkaa pusaamaan taimien kanssa, kylvämään, istuttamaan, suunnittelemaan, sitä innostuu valtavasti ja muu unohtuu. Tuollainen flow pitkän talven jälkeen on ihan mahtavaa, ainakin minulle. Kiirekin voi tulla, kun on priorisoitava tätä, keväisin hommaa riittää. Mutta voi oppia myös asioiden rytmitystä, rauhaa ja läsnäoloa.. sitä tosiaan saattaa alkaa oppia:)
Kolmanneksi; keväällä maasta saa jo ruokaa, ruohosipulia, lipstikkaa usein ja pian jo myös raparperiä. Ehkä talvehtinutta palsternakkaa ja maa-artisokkaa. Miten mahtavaa luomuruokaa! Ei paha. Kun maa sitten pian alkaa tuottaa myös salaattia, sipulia, kurpitsaa, kurkkua, perunaa, onpa se niin ihanaa saada oman maan antimia.
Sitä ennen on viettänyt paljon aikoja auringossa, lämmössä, joskus vähän sateessakin. Saanut fyysistä rasitusta sen mukaan kuin jaksaa. Kas on tullut kesäihmiseksi, vähän päivettyneeksikin.
Ilo, se tulee myös ihmisistä. Niin monia juttuja on tullut juteltua palstoilla. Ihan diipadaapaa mutta syvällisempääkin. Yhdessäolo, se on silti usein jutteluakin tärkeämpää. Yhteinen harrastus, rakkaus puutarhaan, kasvuun, rakkaus kesään yhdistää.
Viljepalstoja voisi jakaa ihan terveyskeskuksissa reseptillä:)
❤️🩹❤️🩹❤️🩹
Lämpimiä, jopa helteeltä tuntuvia päiviä on ollut viime aikoina.
Eniten kasvun huomaa perennoissa ja puissa. Kukkaa nousee, niin tietenkin myös luonnonkukkaa ihan valtavasti. Puut on kukassa ja eletään kauneinta aikaa mellan hägg och syren.
Ja niin nopeaan kaikki tapahtui. On lumoavaa nyt.
Kasvimailla käy kuhina. Kylvöt pian pian valmiiksi ja taimet kurpitsaa myöden maahan! Kohtahan on jo kesäkuu.
💚💚
Laitoin vihdoin kurpitsansiemenet esikasvatukseen, 13.5. Liotin ensin ne siemenet.
Sain myös tämän pikkuisen kurpitsantaimen lahjaksi viime viikonloppuna.
Kylvetty nyt jo mm. mangoldia ja kehäkukkaa. Retiisi ja salaatti ovatkin jopa taimella.
Sipulit tökin maahan juuri kohta.
Lehtikaalii kylvin. Jokunen taimi odottaa myös, kokeilen lehtikaalia siis siemenestä ja taimesta.
Tärkeää on suunnitella myös suojaukset. Harsot, verkot. Jopa sipuli on istutuksen jälkeen suojattava, harakoilta nimittäin! Ne kun tulevat helpolla nyppimään sipulit maasta.
Eli jos on keväällä hommaa esikasvatustaimien kanssa, maanmuokkaus ja kylvöt, niin hommat jatkuu.. ei taimet vielä pärjää itekseen.
Mutta kaikki tällainen on iloista, taas jälleen talven jälkeen. Vähän kerrallaan hyvä tulee.
Miten me nautimme ulkona olosta, nuoret ja vanhat, terveet ja raihnaisemmat (kuten minä). Aurinko on ystävämme ja saa kaiken kukoistamaan, niin kasvit kuin meidät ihmisetkin.
💙💙💙
Hyvää Helluntaita!
